Huligaaneja ja neniä!!

Hyvin mahtuu, vielä...

Vanha sotaveteraani tähyilee...

Onks ihan pakko?

Vinkkari

Nokia, se pääpiru!

Vaakun vakio, yhdellä jalalla...

Vinku

Vauhti kaksikko.

Hyvä jehu, Indi!

Siinä on teille!!

... ZZZzzzzzzZZZZZ.....

The Vinku

Väsynyt vanha pieru...

Nokka.

Iso Nokka

***

Uusi perheenjäsen! Our new member!

Täs mä oon, ja kohta olen uudessa kodissa!
Here I am, and going soon in my new home =)

"Vinku"

Matkalla...

Aikaa sitten, lupasin esitellä omastanäkökulmastani kohteen, AZORIT.

Kuvat kertovat enemmän, kuin tarinat. Tarinaa saari kuitenkin myös pitää sisällään. Kohteeseen saa suhteellisen edukkaita matkoja. Vain 1 matkatoimisto tekee kohteeseen matkoja, ja se on Hispania. Finnair lentää kohteeseen suoraan, ja sitä kautta voi myös löytää lennot ja hotellin itse.

Azorit ovat saariryhmä atlantissa. N. reilu 1500km portugalin rannikolta. Saariryhmä kuuluu Portugalille. Saaret ovat ollet hyvästi eristyksissä, siitä asti, kun ne ovat syntyneet tulivuorten purkauksissa. Tulivuoret ovat edelleen aktiivisia joillain saarilla, ja sen kyllä huomasi. Olimme São Miguelin saarella, joka on saarista suurin. Muillekkin saarille pääsee esim. lentäen, mutta se on melkoisen tyyristä. Viikon matka on riittävä, ellei halua tutustua muihin saariin. Saaret ovat kovin pieniä, ja ne on pian nähty.

Suuria plussia saarelta löytyy mm. aivan mieletön luonto! huhti-toukokuussa saari kukkii, ja se on kyllä varmasti näkemisen arvoista!
Saarella on lyhyet etäisyydet, ja kannattaakin vuokrata auto tai mennä päivän tai puolen päivän jeeppisafarille. Näin näkee saarta parhaiten.
Saaren luontoon kuuluu vain lintuja ja jotakin pikku öttiäisiä. Saarelle ei ole tullut mm. käärmeitä ja isoja hämähäkkejä jne. nilviäisiä, joten patikointi ja käpsyttelyt ovat turvallisia. Saarelta löytyy vain lehmiä, paljon, ja ihmisten muut kotieläimet. Saarella on hyvin vähän koiratouhua. Saaren oma rotu, Cão de Fila de são Miguel. Koirat ovat jalostuneet vain vartioimaan karjaa. Ne ei ole sylikoiria, eikä varsinkaan ystävällisiä! Azorilaiset eivät juuri pidä koirista. Ne ostavat ne vain käyttötarkoitukseen, ei lemmikiksi. Paikallinen oppaamme meinasi pyörtyä, kun kerroin, mitä Portugalinpodengot maksavat Suomessa. Eikä hän myöskään tiennyt omaa kansallisrotuaan! Mutta, hänellä olikin 7 kissaa kotona, mitä voi odottaa??
Lisäksi plussana on miellyttävä ilmasto. Ympäri vuoden n. + 20-25c.

Miinuksena saarella oli ajoittainen sumu ja pilvisyys. Kun olimme lähdössä delfiinejä katsomaan, harmittelimme pilvistä keliä, mutta pilvet olivatkin vain saaren päällä, juuttuneena vuoristoon. Eli merellä paistaa! Kannattaakin siis laitella aurinkorasvat naamalle, vaikka lähtiessä olisikin pilvistä!
Myös nähtävyydet jää näkemättä, jos on sumuista. Saarella ei myöskään ole juurikaan ostosmahdollisuuksia. Rahamme laitoimme vain ruokiin ja juomiin. Pieniä kaupoja on muutamia, ja saarella on 1 iso kauppakeskus, Suomen hinnoissa. Itse keskusta on hiljainen, ja en tiedä, onko saarella yhtäkään yökerhoa... Eli bailaajalle, saari ei sovellu.
Ruoka oli myös melko surkeaa... Viimeisenä päivänä löysimme paikallisen oppaan suosituksesta, hyvän ravintolan. Se olikin ainut paikallinen paikka, jossa sapuska maistui! Kauppakeskuksesta löytyy kyllä nämä perus burgen kingit, pizza hut... ym. Mc Donalds löytyy myös, mutta se on kaupungin laidalla.

Lehmiä, lehmiä, lehmia....! Tiet pullollaan!

Näkymiä hotellimme parvekkeelta.

Tulivuori on sammunut, mutta kraaterin reuna savuaa edelleen. Maa oli niin kuumaa, että paikoin kengän pohjien läpi kuumotti. Myös todella voimakas rikin haju, oli paikoin liiankin voimakas!

Cão de Fila de são Miguel. En suosittele paijaamista...

Rantaa. Jos katselee rannalla oikein tarkkaan, voi nähdä delffiinejä tai valaita! =)

Se on tämä se meidän normaali huonekasvi, limoviikuna...!

Kraateri järviä. Nämä on kuuluisat kaksoisjärvet, vaikka tosin, vesi on sekoittunut jo niin, ettei värieroa enään huomaa...

Tämä on pakko nähdä, jos on yhtään "kummitus" friikki! Hylätty, valtava hotelli. Samaiset Filat kyllä vartioivat myös tätäkin, mutta näky on kuitenkin niin aavemainen, ettei voisi uskoa. Hotelli rakennettiin ja pian se lopetettiin. Maisemat ovat upeat, mutta sijainti on liian syrjäinen. Hotelli avattiin uudestaan 90- luvun alussa, ja sinne tuotiin hienosto huonekaluja aina ranskasta asti. Luxus hotelli kaatui kuitenkin jo alkutaipaleella, ja jäi uudestaan tyhjäksi. Koirat hommattiin vartioon, kun arvohuonekaluja alettiin varastelemaan. Nyt uskoisin paikan saavan olla rauhassa rosvoilta. Hotellille on kaavailtu uutta alkua, mikäli saisivat rakennettua golf kentän lähistölle. Paikka avattaisiin siis golf hotellina... Saa nähdä. Hotelli näkyy massiivisena monesta kohtaa. Varsinkin kaksoisjärviä kiertävältä tieltä.
Runsaassa sumussa paikka oli vielä aavemaisempi!!

Alas rannalle kannattaa kävellä, jos vain kunto kestää. Maisemat ovat mahtavat ylhäältäkin!

Aina on joku, joka haluaa olla spessu!

Delffiini ja valas safarit kannattaa kokea, ehdottomasti!! Vaikka joka kerta ei nappaisikaan, isojen kalojen kanssa. Pikku delffiinejä paikalla on kuitenkin aina, tai saa rahansa takaisin!

*

Kun joku mättää, niin sitten se mättää....

Kuinka huonosta fiiliksestä voi saada hyvän, vaikka kaikki tuntuu kaatuvan niskaan, ja se saakelin huono tuuri seuraa! Omasta fiiliksestä ja asenteesta on paljon apua. Kun hyvillä mielin kävin lauantai iltana ihanan pehmoiseen hotellin sänkyyn, aloin miettiä, kuinka olin niin hyvällä tuulella, vaikka päivä oli mennyt niiiin penkin alle? Hyvä seura? Huominen? Noh, tässä tapauksessa kummatkin edellä mainituista, ja oma "ei se oo niin vakavaa"- asenne.

Perjantaina lähdimme töiden jälkeen ajelemaan kohti Poria. Matkalla satoi, satoi ja satoi. Onneksi oli hyvä ruoka- parempi mieli! ;) Perjantai ilta sujui lörpötellessä, ja muutama siiderikin tuli naukattua! Hyvin mahduttiin pikkuiseen huoneeseen, vaikka porukkaa olikin... ;) Porilaista teki mieli, mutta ei löytynyt... Edes sämpylällä!

Lauantai valkeni, ihan liian aikaisin! Käytettiin koirat ulkona, ja mentiin syömään. Ulkona mietittiin, pitäiskö laittaa auton parkkimittariin rahaa... "nooh, ei täällä ketään ole tähän aikaan aamusta sakottamassa...". Mentiin tyytyväisenä aamupalalle. Aamupala oli todella houkuttelevan näköinen, ja kokeneena hotelli vieraana, voin kertoa, että se oli myös laadukas! Aamupalalla kuitenkin tuli maksi tylsyys, koska kauan odotetut (ja legendaariset) keitetyt munat, ei oikein vastannut haluja. 7min munat valui reisille! HÄ? Eikös 7 minuutissa saada munasta kovempaa?? Hmm.. olipas ollut huono munan laittaja. Kysäisin asiasta, mutta täti vain kiitti ilmoituksestani, eikä tullut kertomaan siitä sen enempää. Itse keitän kotona 8minuuttia munia, ja tokihan ne ovat nyt hieman tiukempaa. Voiko 1 minuutti olla noin ratkaiseva??
Noh, saimme mahat täyteen, joskin löysät porilais munat sai jäädä...
Haimme kamppeet huoneesta, joka oli n. 7 tuhannen mutkan ja 13 hissin ja 60 oven takana, tavaramme. Iloista oli se, ettei hotelli täti laskuttanut koiristamme. Heh! Onhan meidän koirat niin pieniä ja siistejä... ja eihän niitä ollut taas "kun" 5...
Autolla odottaa, mitäs muutakaan saatana, kuin porilainen PARKKISAKKO!! Voi viddu! Parkkipirkko oli edelleen siinä parin auton päässä, joten, en voinut vastustaa kiusausta " hah! tää on paljon vähemmän kun HELSINGISSÄ!!!" Ja niinhän se olikin, mutta saakeli! Tosin, parkkipaikkoja on kahden hintaisia, niitä edukkaita ja noita hieman kalliimpia! Pyh, saakelin akka on joutunut lauantai aamuna töihin, maksetaan hänelle siis mieluusti tuollainen pikkusumma! Helsingissä keskustan, ihan virallinen, parkkimaksu maksaa enemmän kuin tuo!!
Ajeltiin näyttelypaikalle hyvissä ajoin, vaikka tosin aikataulusta myöhässä. Kasattiin teltta, ja odoteltiin ensimmäistä koiraa kehään. Se oli pikkuinen, ja aivan ihana, Minni! Ja hemmetti, EH!! =( Voi skeida... Noh, seuraavaan kehään... Vares, ja sääli sijoitus... =/

Noh, teltassa istuksellessamme, seuraavaa koiran vuoroa odotellessamme, alkoi sataa. Onneksi kasasimme teltan, MUTTA, vettä tuli niiiiiin paljon, etten ole hetkeen nähnyt! Sitä satoi jopa teltasta sisään, kun saumat ei enään kestäneet. Kirsin kanssa roikuttiin etulipassa. Hetki meni, ennen kuin oikeasti sade loppui...
Vettähän tuli niiiin paljon, että hetkessä oli lammikoita reippaasti! Juuri ennen siis viimeisten koirien kehään menoa, pludasin pikkuiseen lammikkoon, jonne sandaalini jäi kiinni. Kun nykäsin sandaalin mukaan, roiskasi se vettä, kuravettä, ympäriinsä. Koira, ja koko lahkeeni oli ihan kurassa... Voi ei!!! Onneksi, asiat taas järjestyi, pikaisella toiminnalla! Viimeiset koirat, saivat lämmintä kättä, ja esiintyminenkin oli, mitä oli... Mutta, lähdimme kuitenkin hyvillä mielin näyttelystä. Matka Tampereelle, kaveri juna asemalle ja hotelliin!
Ruokaa napaan, koirat lenkille, suihkuun ja sitten vain pötköttelin! Siellä, peiton alla, tämä ajatus sitten lähti. Kuinka oli hyvä mieli, vaikka olikin niin monta pientä ja isompaa negatiivista asiaa. Taitaa todella olla asenne kysymys. Sillä hetkellä, pehmeässä sängyssä, peiton alla, ei ollut yhtään huonoa asiaa. Karvakorvat tyytyväisinä, ja olin jo aikaisin menossa nukkumaan. Huomenna parempi päivä!! =)

Kuva kertoo...

Hätätiedotteita... Joo...

Perjantai iltaani vietellessä, loikoilin sohvalla ja katselin telkkua. Yks kaks ruudussa alkaa pyörimään punainen huomioteksti, runsaiden piippausten kera; "Karhu on purrut lenkkeilijää Lappeenrananssa!!" Mitä helvettiä! Mitä ihmettä minä teen tuolla tiedolla?? Asun monen sadan kilometrin päässä Lappeenrannasta!!
Ääni ei lakkaa vaikka laitan televisioni hiljemmalle, ja teksti jatkaa kulkuaan. Kova piippaus jatkuu, niin että minun on pakko sulkea televisio. En kuullut ohjelman puhetta laisinkaan, joten, tuijotin tyhjää telkku ruutua sitten... =(
Kauankohan se jatkuu??

Hetken mietittyäni, muistin että vanhempani olivat tänään lähteneet Lappeenrantaan. Ei muuta kuin hätäviestiä eteen päin. Isäni kiitti tiedosta, ja toivoi, ettei karhu tulisi samaan teatteri näytökseen!!

Pieni hyöty tästä oli, mutta ennen kaikkea, minua alkoi harmittamaan pitkäkestoinen piipitys ja ohjelman katsomisen häiriköinti. Viimeksi, heräsin keskellä yötä tuohon samaan piippaukseen. Televisio meni itse jopa päälle, ja herätti meidät tuolla piipityksellä! Ja mitä? Saimme tiedon että jossain perkeleen perähikiällä on jonkun tehtaan palo!! Voi morjens! Tätäkö varten pitää koko saatanan Suomi herättää??

Tällaiset ilmoitukset ovat erittäin hyviä, tehokkaita ja ennen kaikkea tärkeitä.
Mutta rajansa kaikella... =/ Eikö noitakaan saa jotenkin alueellisiksi? Niin kuin on alue uutiset?? Pohjanmaalla ei näy etelän uutiset...

Olikohan karhu niin vaarallinen, että siitä tuli kuitenkin varoittaa etelässäkin... Jos se oli tälläinen karhu?

Taidan mennä katsomaan DVD:tä!

Vanha vuohi...

Vanha koira... Maailman mukavin kaveri. Oppinut, ja hyvin tunnettu. Olen saanut etuoikeuden elää monen vanhan koiran kanssa. Kaikki tähän astiset omat koirani, on elänyt vanhoiksi. Ensimmäinen koirani eli 1kk vajaa 15 vuotiaaksi, päivälleen. Seuraava vanha koirani täyttää seuraavaksi 12 vuotta. Mielestäni kunnioitettava ikä.

Vanhuus tuo mukanaan omia juttuja, joita pitää huomioida. Vanhan vuohen kuulo häviää, kävely tyyli muuttuu, näkö ja muut aistit heikentyvät, jaksaminen hiipuu, ja unen tarve lisääntyy.
Kevään ja kesän aikana olen huomannut nämä kaikki muutokset, ja monta muutakin asiaa. Ruoka ei maistu, ainakaan näin lämpimällä. Vanhus mellakoi ääritoimin, se hyökkäsi kauko- ohjattavan auton kimppuun agressiivisesti, se myös pisteli naapurin pari kissaa hengiltä, se ei tottele enään, vaan livistää, eikä ole kuulevinaan, ja ei myöskään kuule. Eilen, saunasta tullessani päästin koirat autosta (jonne ne on pakko laittaa jos ei voi vahtia, koska vanhus lähtee naapuriin etsimään lisää kissoja muuten), vanhus tepsutteli metsän laitaan. Katsoi taakseen, ja ilmeisesti varmistui, että olen tarpeeksi kaukana, ja pötki pusikkoon. Huudoistani (todella kovista) huolimatta, vanhus hiippaili vain eteen päin. Olipas sitten kiva rynnätä saunan raikkaana, sandaalit jalassa rämeikköön koiran perään. Jos vanhuksen päästää liika kauas, se ei enään kuule kutsujasi. Noh, sain vanhuksen kiinni, ja hän hieman vastahakoisesti sitten palasi luokseni. Mutta kun suunta oli vaihtunut, se jatkoikin ohitseni, "hahaa, pääsee täältäkin naapuriin!!". Tässä vaiheessa laitoin kyllä kaverin takaisin autoon.
Tänään kaivoin hyllystä juoksunarun, jonka aijon asentaa mökin pihaan, sillä en aijo koko aikaa vahtia vanhusta. Muut pysyvät kyllä pihassa, jos vanha vuohi on myös.

Tästä vanhuksesta on tullut kuriton vanhus. Tulee monta vanhainkoti vitsiä heti mieleeni, jotka sopivat tähänkin vanhukseen. Ensimmäinen vanha pappani oli hyvin erillainen. Se ei ollut tuollainen livistäjä, vaan oli kuin ennenkin, se ei vain kuullut mitään. Se ei tahallaan tehnyt konnuuksia, vaan oli ihan leppoisa vanhus.

Vanhoihin koiriin (kuin myös muihinkin vanhuksiin) tulee suhtautua lempeästi. On muistettava, että jokainen hengenveto voi olla viimeinen, kun ikää on reilusti. Vanha koira tarvitsee erityistä huomiota. On huolehdittava, että sillä on vettä ja sopivat pedit. Ruoka on tärkeää. Ulkoilut tulee tehdä vanhan koiran ehdoin. Jaksaako se vai ei? Kesä helteillä on otettava mukaan vettä ja mielellään vaikka viilentävä pyyhe. Pausseja pitää pitää, ja mikä parasta, jos vanhus voisi olla vapaana. Se saisi kävellä omaan vauhtiinsa. Eläinlääkärissä olen käyttänyt kaikki vanhat koirani pappa tarkastuksella aina. Toisella todettiin maksavika ja toisella nivelrikko pappa tarkastuksissa. Näitä voi sitten hoidella ja helpottaa koiran oloa, hyvissä ajoin.

Vanhat koirat saavat ainakin minut heltymään, samoin kuin pennut. Näitä kumpaakin tietysti yhdistää se sama asia, että kummallakin on erikoistarpeita.
Pitäkää hyvää huolta vanhuksistanne. Ne ovat ansainneet erikoiskohtelua. Juustopala silloin tällöin, ja sängyssä nukkuminen on varmasti papoista mukavaa. Ekstra rapsuttelut ja hierominen virkistää varmasti! Suhtaudu vanhan koiran aistien heikentymiseen ymmärtäväisesti. Se on kuitenkin kulkenut monet vuodet kanssasi, ja mielestäni ansainnut hyvät eläkepäivät. Anna siis vanhuksellesi mukavat eläkepäivät. Ei veteraani ikäistä koiraa tarvitse enään raahata näyttelyissä tai harrasteissa. Vanhat koirat nauttivat toden näköisesti paljon enemmän pihalla pötköttelystä ja rapsutteluista!!

Syksyllä, vietämme oman papan 12- vuotis syntymäpäiviä. Toivon, että saan nautia tämän kurittoman vanhuksen seurasta vielä senkin jälkeen monta vuotta!!

Taivas lyö tulta...!

... Tai ukkosta ;)
Tämä aika vuodesta, ja hetki tästä eteen päin, on siitä hauskaa, että ukkoset ovat yleisiä. Tälläiset helteet taitavat niitä vielä voimistaa. Meidän perhe on varsinaisia ukkos friikkejä. Muinoin, kun asustimme kerrostalossa, ja polttelimme tupakkia, niin saatoin istua tuntitolkulla parvekkeella kessuttelemassa, ja ihmettelemässä ukkosta, salamointia, tuulta, sadetta jne.

Kaikkein parhain fiilis on silloin, kun näkee yli mustat pilvet, ja alkaa tuulemaan.... =D
Meikeläistä ei kyllä silloin saa pois maisemista!

Jos haluaa ukkosia bongailla ja tutustua aiheeseen enemmän, löytyy infoja mm. täältä
Eniten käytän tätä, tutkaillessani säätä. Tällä kartalla voi myös nuuskia, onko ukkosta mahdollisesti tulossa, vai vaan ehkä sadetta.

Kummallista ukkosessa on se, että esim. moni koira pelkää ukkosta. Ystäväni koira meni aina n. puoli tuntia ennen ukkosta sängyn alle. Eikä se koskaan erehtynyt! ;)

Nyt ukkosia bongaamaan!
*

Onko kuvaan enään mitään lisättävää...?

Luulin aina, että taxi kuskit osaisi ajaa ja tietäisi liikenne säännöt...? No se suun soittaminen, jota viimeksi kuulin taxi kuskilta ja tämä kuva kertoo kaiken... Hyvä, hyvä!!

Ja kitara soi!

Hääkausi on taas avattu, ja menneissä häissä oli bändi soittamassa (niin kuin aina tietty...). Seurailin bändin toimia. Bändi koostui kolmesta jampasta, auto, iso peräkärry ja julmetusti kamaa! Auton pojat saivat ihan soittopaikan viereen, ja äkkiäkös kamat olivat kasassa. Ripeetä menoa, vaikka itse artistit roudasivat kamansa ja laittoi ne toimimaan.

Soiton alkaessa tuumin, miten palkkio menee? Jos kaikki kantaa kamat ja virittelee ne paikoilleen, yksi soittaa rumpuja, yksi bassoa (vai mikälie kitara se olikaan), ja yksi soittaa kitaraa ja laulaa lisäksi. Laulaja myös teki kaikki väli höpinät, jolla aikaa muut hörppivät lonkeroa... Joten laulaja kait oli kuskikin...? Kuka saa suurimman osan palkkiosta, vai meneekö se tasan kolmeen pekkaan? Vai? Eikö laulaja tee kuitenkin isoimman työn? Tai ainakin kahden tyypin työn, sillä monessa bändissä laulaja on erikseen... Onko muut sitten katkeria, kun yksi saa enemmän? Vai onko yksi katkera, että tekee tuplana duunia, ja saa saman kuin muut?

Omissa häissäni ollut aivan mahtava bändi, otti muistaakseni keikastaan 300e... Heitä oli myös 3, joten 100e äijään?
Se on selvä, että bändi on pakko olla, ja vaikka niitä tuntuu olevan pilvinpimein tarjolla, huomasin itse ainakin, että niitähän ei sitten ollutkaan kun tarvis oli. Onneksi Bestmanin duunikaveri oli bändissä, jotka sitten pelastivat meidät, erittäin hauskalla ja miellyttävällä musiikilla. =)
Jotta saa hyvän bändin, niin parasta olla hyvissä, hyvissä ajoin liikenteessä. Kyseinen bändi edellisissä häissä oli myös oikein oiva. Samoin toki häätkin. =)

*

Postilla piisaa hommaa!

Etanaposti, taitaa nykyään olla jo harvinaista "tavan" kansalaisen käytössä. Yrityksetkin koittavat siitä päästä eroon, lähettelemällä laskuja sähköpostilla ja mitälie, sähköisiä laskuja... Noh, Postilla on ilmeisesti nyt hommat olleet vähissä, kun ovat alkaneet itseään työllistää. Lähetimme Sipooseen korusähkeen. Sähke meni perille, ja hetken kuluttua postilta tuli lasku, ei vain 1 vaan 3 laskua, eri kuorissa, samasta asiasta. Soitin postiin ja kyselin, että mitä? "No pahoittelemme, kun meillä on nyt mennyt masiinat sekaisin, ja kaikki sähke laskut on lähtenyt kolmeen kertaan. Heitä laskut pois, saatte myöhemmin vielä sen oikean laskun". Eli siis 4 laskua samasta asiasta? Noh, on ainakin lajittelussa hommaa postilla. Nyt tästä on hetki kulunut aikaa, ja se neljäs lasku saapui. MUTTA, mukana tuli myös 3 hyvityslaskua, eri kuorissa, niille jo roskiin heitetyille laskuille... hmm... Mitäs sitten vielä...?

Lähetin myös hiljattain laskun asiakkaalleni Espooseen. Yläkulmassa kirjeessä on toki oman yritykseni osoite, lähettäjänä, niin kuin pitää? Niin mitä? Sain seuraavana päivänä leimatun kirjeeni takaisin...? HÄ? Menin postiin kirjeeni kanssa, ja täti oli ihmeissään... Kuinka kaikki on voinut mennä samaan halpaan, ja kuinka vielä postin jakaja on tuonut kirjeen, vaikka näkee osoitteen olevan muualle...? Noh, kirje lähti samaan hintaan Espooseen. Toivottavasti on mennyt perille...

Tälläisenä aikana, on tietysti ihan hyvä tehdä tälläistä, jotta kaikilla on oikeasti hommia, eikä ketään tarvitse irtisanoa... ;)

*

Ja Suomihan juo!

Eipäs ole sekään jäänyt epäselväksi... Suomi juo, ja tässä tapauksessa, minulla palaa hermo. Olemme siis muuttaneet, ja minulla on liike, vanhan Alkon tiloissa. Tai oikeastaan, liikkeeni on pullonpalautuksessa ;). Noh, joka tapauksessa. Alko on tästä häipynyt n. 8kk. sitten, eli yli puoli vuotta, ja mitä? Tänään taas 2 kävijää... Siis Alkoon. Ja tuskin jää tähän tältäpäivältä! Aluksi kerroin ja opastin ihmiset uuteen Alkoon, joka on tässä ihan vieressä. Mutta, kun teen sitä ohjauspalvelua jo melkein työkseni, niin eipäs paljoa jaksa enää huvittaa. Ihmiset kävelevät sisään, ja ihmettelevät "missäs alko on?". Ovessa oli lappu, että Alko on muuttanut, mutta kilinketut, ne sitä katsoneet. Otimme laput pois, ja laitoin oman liikkeeni auki/kiinni lapun ja mainoksen oveen, no eihän sitäkään janoiset katso, vaan pörähtää sisään. Ja kuinka oikeasti, ihmiset sitten vielä viitsivät tulla kysymään, että missä se Alko nyt tosiaan on? Tässä tapauksessa olen nyt kait oikeutetusti tyly. Omat asiakkaani häiriintyvät, ja itseänikin harmittaa, kun kesken asiakas käynnin, sisään paukahtaa hampaaton ukko, joka haluaa pikaisen vastauksen Alkon sijaintiin! No en tiedä!

Olen ottanut selkeän linjan "Ei täällä ainakaan" Ja kannattais sinunkin lopettaa jo se ryypiskely!
Käsittämätöntä... Tapoihinsa kangistuneet Suomalaiset ja Alkon vastuuttomuus, kuinka Alko voi muuttaa, kauheaa! Kuvasta pääset katsomaan ne uudet yhteystiedot!

Oikeesti rehellinen!

Juttelimme eilen kyläreissulla yhdestä ystävästämme. Hän on iso mies, jolla on vahvat mielipiteet. Mutta, hän on myös oikeasti rehellinen ja avoin. Kaikki sanotaan, oli hyvää tai huonoa. Misteri taitaa itsensä tunnistaa, kun tähän hieman lisää kirjoittelen... ;)

Kuinka moni kertoo, jos asia on oikeasti hyvin? Koska olet kertonut ystävällesi, kuinka hyvä tyyppi hän on? Ihan ne pienimmätkin asiat? Koska kehuit jotakin, ihan vaikka vain pienestä asiasta?
Noh, avoin ja vilpitön vastaanotto on aina, kun käymme tämän ystävämme luona. (sulku teksteistä ei kannata välittää, ne on kaikkos juttuja, ja ne ei siis "tarkoita" mitään...)Portilta hän huutaa " Tervetuloa (haistakaa pa***)" "ompas mukavaa nähdä! (aivan kauheeta)" Tähän paikkaan on aina mukava mennä. Isäntä pakitti asuntovaunun pihaan, ja heti tuli "voi hurja, sä pakitit tosi hienosti tuohon, olet kyllä taitava kuski". Noh, siinä olen kyllä samaa mieltä, mutta kuinka moni sen sanoo? Isännällekkin tuli varppina hyvä mieli.
Illan sapuskoita mietittäessä, sanoimme, että mitäs jos tehtäisiin dippi vihanneksia. "Mitä ne on?"... Saimme ylipuhuttua heidät mukaan, ja kun sapuskat olivat syöty, totesi isäntä "Ei kyllä oltais hogattu itse laittaa tälläistä, nää on hurjan hyviä, vitsi, onneksi te ehdotitte näitä, on kyllä hyvää!". Kuinka moni olisi sanonut tuon, "onneksi te ehdotitte näitä"???
Joten, sain kait tämän asiani selväksi? Miksi ei kaikki voisi sanoa pientä kiitosta tai positiivista sanaa, ihan pienistäkin asioista? Niistä tulee hyvälle mielelle! Eikä mikään jää sitten ainakaan epäselväksi.

Noh, onhan tuossa suorapuheisuudessa ihan sellainen yksi pienikin juttu, se kääntöpuoli...
Matkasimme näyttelyyn, ja huomasimme, että näyttelyn pihalla on parkkimaksun kerääjiä. Huikkasin takapenkiltä isännälle, joka ajoi, että sanot että me mennään vain purkaamaan, ettei me makseta maksua. Noh, mitä tapahtuu kun isäntä avaa ikkunaa- "no haistakaa nyt vi**u, vi****n siitä edestä!" Heh, mitään säästämättä, V.stä tinkimättä... Isäntä sitten tulkkasi häkeltyneelle parkki miehelle, että me mentäis vaan purkaamaan...

Mutta asiat tulee sanottua suoraan. Ja asian toimitus on aina avointa ja vilpitöntä.
Tätä samaa asiaa on myös (ainakin melkein) elokuva - YES MAN. Mies, joka sanoo kaikelle kyllä. Kokeilkaa! =D

Ja terkut Kaikkoselle... ;) Tullaan taas pian käymään!

*

Saako bussikuskikurssilla- urpå viiruksen?

Mikä on, kun bussikuski kaahaa perälaudassa kiinni, 120km/h nopeudella? Ohittelee samassa nopeudessa? Ajaa rinnalle liikennevaloissa, joissa on 1 kaista? Tulee niin kiinni perseeseen liikenne valoissa, ettet näe edes bussin koko tuulilasia, eikä edes tiistain hesari mahtuisi väliin? Huudella bussin ovesta kaupunki ajossa hävyttömyyksiä? Tai muuten vain olla urpå ja käyttäytytä kuin sika? Onko bussikuskeilla ego ongelmia? Kun on niiiiin iso 15 litranen masiina alla, että on pakko alkaa itsekkin pullistelemaan? Tai ei oikeasti ole mitään elämää, kun vain busseilu?

Kuvassa autolla vauhtia vajaa 100km/h. Liukas talvikeli, ja yksi dösistä meni jo ohi... Ja tässä jo ihan "turvaväli"

Ihan oikeasti? Tiedän monen monta bussikuskia, ja VAIN 1 asiallisen. Hänkin jo varmaan kuukahtanut, tai ainakin hyvin vanha...

Siskoni naapuri... Onneksi tässä vaiheessa entinen sellainen, mutta bussikuski kuitenniin. Ensimmäiset sanat, joita siskolleni sanoi uutena naapurina, vittumaiseen äänensävyyn; "Onks noi teidän koirat koulutettuja?". Ja siitähän se riemu alkoi. Solvauksia, uhkauksia, häiriköintiä, ja vain naapurin toimesta. Hän mm. soitti palokunnan siskoni ovelle. Vaikka ei siellä mitään palanutkaan... Paikalla kävi myös sossun väki, vaikka lapsia ei ollutkaan, eläinsuojelun tyypit, ja tarklastivat tilat oikein erinomaisiksi! Suunsoittoa ja uhkailuja koirien hoitajille... Lista on loputon. Mutta, kiusa se on pienikin kiusa. Kun rahaa, aikaa ja kärsivällisyyttä oli mennyt tarpeeksi, selviteltiin asiaa poliisien ja lakimiesten kanssa. Vihdoin urpå bussikuski luovutti, myi asuntonsa ja muutti pois. Mitä ihmettä? Miksi pitää olla niin vaikeaa?
Omasta kokemuksesta puhumattakaan...

Entisen työnantajani mies oli myös bussikuski, joka selvitti minulle tosissaan; "joo, katsos uusissa busseissa on sellainen juttu, että kun avaat oven, niin se on minuutin auki, eikä se voi liikkua se bussi, ennen kuin ovi on mennyt kokonaan kiinni, siksi ei voi enään avata ovia mummoille, jotka kipittää rollaattorilla, kun siinähän menisi taas se minuutti, ainakin" MITÄ? Kyllähän toki tiedän, että busseissa on joku jarrulukko, että kun ovi on auki, bussi ei voi liikkua, mutta paskat siinä mitään minuutin ajastinta ole? Ja tuo tyyppi oli muutoinkin outo, selittelyineen... Oliko lie edes ihminen, kun yöt ajoi dösää ja päivät teki hommia kukkakaupassa...? Ilmankos jututkin pehmenee hieman...

Niin, ja se yksi urpå, jonka päivä on kuulemma pelastettu, kun saa vetästä oven kiinni juuri jonkun nenän edestä. Piristää päivää? Mutta, entäs se minuutin viive ? ;D

Ja yksi kuski, joka tosiaan ajoi rinnalleni liikennevaloissa, vaikka kaistoja oli vain yksi.... Kyydissä paljon väkeä ja kuski näytteli sormea! Go Savonlinja!

Ystäväni talossa asuva dösäkuski, joka tulee tauoillaan kotiin ja jättää dösänreuhansa niin, ettei ystäväni pääse autollaan pois pihasta... Ja kun ystäväni oli sanonut, että voisiko kuski olla ystävällinen, ja jättää auton tienvarteen, koska hänen auto ei mahdu pihasta pois, niin kuski tokaisi "no hanki saatana kunnon duuni, niin ei tarvii täällä himassa päivisin olla, ja minähän jätän bussini, minne haluan, siirrä se saatana itse, jos et mahdu"... Noh, mitäs tähän enään lisättävää... Muuta kuin että ystäväni oli tilannut tälle lihavalle kuskille painonvartijat- lehden, jotta jaksaisi joskus kävellä kotiin syömään sieltä tienreunasta, eikä ajaisi bussiaan heidän kerrostalon pihaan. Teki myös valituksen kuskista bussiyhtiöön.

Ja se yks dösäkuski, joka kotonaan laitteli hiuksia imurin päälle ja ovien kahvoille, jotta näkee, käykö bussikuski kumppani kotona pettämässä häntä....

VOI VOI VOI!!!!
Mikä ihme teitä dösäkuskeja riivaa? Laihduttakaa, käykää lenkillä, ja hankkikaa joku kiva harraste!
Urpåt kun ette kait tajua edustavansa työnantajaa suunsoittamisellaan.... Eihän se olekkaan kuin kissan kokoisin kirjaimin se firman nimi siinä dösän kyljessä...

*

Elämä on...

Jutteluni ystäväni kanssa herätti minut todellisuuteen. Kuulin "susta on tullut samanlainen laho-aivo, kun mä"- sanoi hyvä ystäväni jutellessamme puhelimessa. "Aijemmin luotin aina suhun, kun sulla on paperit järjestyksessä, mutta en enään!" No niin oli, oikeasti, oli! Edelleen, olen organisoinut muistamiseni siisteihin pinoihin. Esim. Näyttelyilmoittautumiset. Ne ovat valmiiksi täytettyinä, ja muistilappujen kanssa tuossa duunipöytäni nurkalla. En koskaan ole unohtanut ilmoittaa johonkin sellaiseen näyttelyyn, jonne haluan mennä. Alkuvuoden huonotuuri on lannistaneet minua pahasti. Koirien onnettomuudet, ihmisten ilkeilyt, talokaupat (tai niiden puute) ja muut asiat, ovat saaneet aikaan sen, että olen asettanut monta asiaa edelle näitä blogi kirjoituksia jne. juttuja. Lisäksi avasin itselleni kaupan, joka työllistää tietysti reilusti enemmän, kuin aikaisempi varasto myynti...

No... Aktiiviset täällä vierailijat, ei näköjään ole kaikonnut, vaan aktiivina olen saanut sähköposteja, että koitahan jatkaa taas blogin kirjoittelua! Ja näin on nyt taas tarkoitus. Miljoona "kirjoitettavaa" asiaa pyörii päässä, mutta olen vain ollut niin saamaton...

Nyt koitamme ryhdistyä. Niin paljon hienoja saavutuksiakin on koirien kanssa tullut, ja ne kaikki jää laittamatta kotisivuille, kun ei vain yksinkertaisesti jaksa avata illalla kotona konetta enään.

Mutta, Affi; Lupaan ja vannon, katta kiven ja kannon, että kampaan aivoni, ja alan taas täsmälliseksi! Voit siis soittaa jatkossakin, ja kysyä, milloin jonkun näyttelyn ilmoittautumisaika umpeutuu ja kuka siellä on tuomarina ;D
Ja varppina, päivitän sivuja aktiivisemmin kuin kerran kuukaudessa!

*

Vanhassa vara parempi...

Voi, voi... Vanhuus ei tule yksin. Vielä 2-kymppisenä ajattelin, että meno vaan paranee, mutta ne ajat on takana. Nyt alkaa se rupistuminen sitten. Laivamatka viikonloppuna vei mehut, ja persetin kahden päivän "krapula" on jo liikaa. Todistajiakin on, mutta en siis naukannut mitään alkkis pitoista. Matka seuralainen kylläkin ;) Mutta, ei päässyt normi unille, niin tässä se on.

La iltana lähtö. Pikkuiset drinkit (alkoholiton) ja sitten nukkumaan tax freen kautta. Noh, minulla oli alapeti, ja 50kg koiraa samassa sängyssä ei oikein pelannut. "Pikku" Vaakku lepäili jaloissa,eli en saanut jalkojani suoraksi. Voimistelin siis puoli yötä tuonkin kanssa. Sitten Viivi matkaseuraneito, halusi peiton alle. Ja kun peiton alla tuli kuuma, hyppäsi neito lattialle. Noh, siellähän tuli kylmä... Ja sitten, "TÖK"- märkä nenä mun naamaan, "kuuleppas, avaappas peittoa, tahdon tulla takaisin" Joo... Ja kun tämä oli toistunut n. 20 kertaa, alkoi jo silmät verestää... Ilta oli ilmeisesti kääntynyt aamun puolelle, kun porukkaa liikuskeli suht. reippaasti käytävällä. Milloin laulaen, milloin tapellen, milloin sitten erehtyen ovesta jne. Noh, kellohan se sitten jo soikin klo 06.00, joten,ei tullut nukuttua. Silmät lurpallaan kurvailtiin Tukholmassa, ja päivä lojuttiin näyttelyssä. Illalla laiva takaisin Suomeen. Tällä kertaapiti sitten mennä menestystä juhlistamaan ruokailun ääreen. Ja taas tax freen kautta nukkumaan. "Myöhään" meni silti. Nyt taisi olla silmät niin viirussa, että kun tapasin tyynyn, sammuin heti! Aamulla taas sitten 6.00 ylös ja kotiin ajelemaan. Olo oli kuin pahemmasti ryypänneellä, joten kaaduin nukkumaan moneksi tunniksi kotona. HUH! Olihan reissu, ja vieläkin on hömelö olo! On tää... Vanhaksi kun tulee, niin alan enemmän arvostamaan mukavuuksia, ja varsinkin niitä yöunia! Tämä nyt vain oli sellainen hetken mielijohde- reissu...

Ei oo varaa olla vanha... Eikä vanhassa ole mitään parempaa... Onhan ne vanhat autotkin ihan paskoja... ;D

*

Nyt osoitan sormella!

Koirien kasvattaminen on mielestäni vastuullista puuhaa. Kasvatan perheenjäseniä, jotka elävät n. 10-15 vuotta, tarvitsevat joka päiväistä hoitoa, ruokaa, ulkoilua. jne. Noh, loppuuko kasvattajan vastuu, kun perävalot häipyy? No ei missään tapauksessa! Päinvastoin!

Terveys, on yksi sellainen asia, josta itse kannan huolta. Niin omissa koirissani, kasvateissani kun koko rodussa, jota harrastan. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla.

Kyseessä on rotu, Portugalinpodengo, pieni sileäkarvainen. Ja kun katsoin terveystilastoja, olen yhden ystäväni kanssa ainuita, joiden koirat on tutkittuja?? Mitä ihmettä? Tarkoitan nyt esim. omaa käytäntöäni, että koitan tutkituttaa mahdollisimman paljon jalotukseen käytettävistä koiristani. Miniminä, että vähintään toinen pentueen vanhemmista on tutkittu läpikotaisin. Kuinka yli 100 pentua kasvattanut kasvattaja voi sanoa, että rotu on terve, kun hän ei ole koskaan tutkituttanut koiriaan!?! Tarkoittaako se, jos koira ei koskaan oireile, että sillä on A.n lonkat ja 0- polvet? No ei todellakaan!
Ottakaa nyt kasvattajat hyvät hieman älliä käteen! Lähdin hupiini katsomaan kuinka paljon kasvattajat tutkituttavat jalostuskoiriaan, ja en todella voinut ymmärtää, että kasvattaja, jolla on 48 pentuetta, ei ole tutkituttanut yhden ainutta koiraansa virallisesti ja 117 pennusta VAIN 1 kasvatti on käynyt tutkimuksissa!! Toinen kasvattaja on kasvattanut 40 pentuetta, on tutkituttanut virallisesti 1 jalostuskoiransa (lonkat) ja 114 kasvatista vain 9 on tehty virallisia tutkimuksia (2 näistä on minun ja ystävä kasvattajani omistuksessa). En voi muuta sanoa, kuin että ohhoh! Tämän kyllä huomaa myös kasvattajan omasta aktiivisuudestaan "patisteleeko" hän kasvattejaan tutkimuksiin.... Voi, voi...

On hienoa, että meillä on näitä "vanhoja" kasvattajia, mutta täytyy sanoa, että tuollainen vastuuttomuus terveyden kanssa, räjähtää joskus käsiin kyllä! Ja vain tutkimalla koiria, ja siirtämällä sairaat koirat pois jalostuksesta, voimme estää tämän.
Itselläni on tällä hetkellä 3 pentuetta podengoja kasvanut. Niistä 2 pentuetta on alle vuoden ikäisiä, joille ei siis voikkaan tehdä vielä virallisia tutkimuksia. 3 pentueesta löytyy 5 eri koiraa vanhempina, joista 3 on tutkittuja laajasti. Ja terveitä. Tiedän taustaa, mikäli joskus kasvattini sairastuu. On toki sairauksia, joita ei tutkimuksilla löydä tai oma koira on kantaja, tällehän emme voi mitään. Mutta jos sukua on laajasti tutkittu, tiedetään, mistä aloitetaan.

Haasteena kyllä laitan kaikille (ja kaiken rotuisille) kasvattajille, ottakaa uusi harrastus koirienne tutkimuksista! Rokotuksen yhteyteen voit aina ottaa silmä tai polvitutkimuksen, ei maksa montaa euroa ylimääräistä, mutta on ehdottoman hyödyllistä tilastoituna tulevaisuuden varalle!

Nämä omat "tutkimukseni" voi kaikki käydä julkisesti toteamassa täältä! Joten, on turha alkaa osoittelemaan takaisin!
(Tutkimista helpottaa, kun laitat koiranet asetuksista itsellesi, että näyttää terveystulokset myös taulukoissa, ei tarvitse jokaista koiraa katsoa erikseen.)

*

Pienen elämän ihmeellinen alku!

On se vain niin, että kuinka pieni lapsi voi olla viaton ja avuton, kaikkeen mitä sen ympärillä tapahtuu... Siskoni on saanut lapsosen, ja hän vierailikin mini hemmon kanssa meillä. Mini tyyppi on oikeinkin vieraskorea, sillä se ei ole kuin muutaman kerran avannut suunsa, kun olemme häntä nähneet. Muikistelee vain maailman menoa =) Ensi kertaa eläissäni, olin sitä mieltä, että ihan söpö ihmis- lapsi. Anteeksi vain kaikille kavereille, mutta en tosiaan tiedä, kyllä vieläkään, mitä "söpöä" pienissä lapsissa on? Noh, tuo mini prutku, joka meillä vieraili, on kyllä poikennut muista pienokaisista, ja positiivisella tavalla. Johtuukohan siitä, että se on sukua? =)

Oli miten oli, asia, josta halusin sanoa.
Tuttavapiirissäni on paljon sellaisia ihmisiä, jotka todella oikeasti haluavat lasta, mutta eivät saa, tai se on tuottanut melkoisen tuskan, että se lapsonen on vihdoin siunaantunut. Tälläisille henkilöille soisin oikein mielelläni pienen taikasauvan heilautuksen, että he saisivat haluamansa. He ansaitsevat lapsensa. Tekevät mitä tahansa lapsokaisensa eteen, ja antavat sille kaiken mahdollisen, mitä antaa voi, rakkauden ja nallejen välillä.
Toinen ääripää... Esimerkiksi narkkari- likka, tulee vahingossa raskaaksi, synnyttää ja pitää lapsen, mutta tekee sen todella huonosti ja välinpitämättömästi. Miksi tälläiselle henkilölle siunaantuu lapsia? He eivät niitä halua, eikä niitä missään tapauksessa ansaitse. Tiedän tapauksen, jossa lapsen syntymä, sai vahvasti riippuvaisen tytön hankkiutumaan hoitoon, ja elää tänä päivänä "tavallista" elämää, eikä voisi olla kiitollisempi, siitä mitä lapsi hänelle toi tullessaan. Lapsen isä kuoli, huumeiden yliannostukseen. Ja tapaus, jossa vahvasti alkoholisoitunut nuoripari sai lapsen, ja paskat välitti, miten lapsella menee. Tärkeämpää oli lähteä tupakalle oluen kanssa, kuin vauvan vaipan vaihtaminen. Vauvan käsittely oli todella huonoa, ja monesti kovakouraistakin. Vauvat ja pienet lapset kokivat, mitä on olla perheriidan keskellä, miltä kalja maistuu 3 vuotiaasta ja kuinka äkkiä voidaan lähteä äidin kanssa evakkoon, kun isä kaivaa puukkoa...
Miksi lapset joutuvat kärsimään, kun alkoholisti äiti tappaa itsensä? Mitä heille tapahtuu? Kuka huolehtii ja lohduttaa? Miksi tälläisen perheen teini- ikäinen lapsi ottaa ohjat käsiinsä ja huolehtii sisaruksistaan? Eikö lasten kuuluisi olla lapsia? Leikkiä ja puuhastella, eikä surra menetettyä äitiään? Ja mitä tälläinen äiti on ajatellut? Lapsilla päällimmäisenä varmasti kysymys, MIKSI?

Olen ollut nuorena mukana "ystävieni" kanssa, katsomassa kolikon kääntöpuolen, ja olen todella vihainen, etten tajunnut silloin, että noin ei voi lasta käsitellä. Olin kovin ihmeissäni siitä, kuinka elämä heittelee, ja mitä kohtalo tuo.
14 kesäisenä, opin, että puhelinta pidetään auki koko yö, jos joku tarvitsee apua...

Opiskelut veivät minut pois näistä kuvioista. Voisin kait sanoa, onneksi... On kuitenkin todella upeaa, että muutamat ystäväni, on selvinnyt lapsuudestaan, jota ei ollut. Hatun nosto heille...
Ihmettelen edelleen, kuinka ikimaailmassa, joku voi kohdella pientä kääröään huonosti? Mikä ajaa ihmisen välinpitämättömyyteen? Miksi tälläisiltä äideiltä, ei oteta lasta pois heti?

Ne, joilla lapsia on, ja niitä ovat itse halunneet, niin pitäkää hyvää huolta pienokaisistanne. Vai haluatteko itse, että teiltä jää vanhainkodissa vaipat vaihtamatta, kun oma lapsi siemailee olutta mielummin kuin huoltaisi omia vanhempiaan...?

Reissussa rähjääntyy...

Outoa, on olla (melkein) netin tavoittamattomissa viikko... No juuh, Lapin loma tuli käytyä, ja täytyy sanoa... Hienoa oli! Mukavaa, ja ohjelmaakin löytyi ja ruoka oli hyvää ja moottorikelkka kulki ja husky- safari oli melko hauska kokemus! =D

juna- matka oli ehkä se suuri miinus. Tuuppaat auton junaan, "nukut" yön, ja sitten pitäisi aamulla herätä virkeänä... My ass!
Junan makuuvaunu oli ahdas, meluisa, helvetin kallis ja uskomatonta, mutta lakanat olivat niin kovat, ilman huuhteluainetta pestyt, että ihoni meni ruvelle!! Junamatkan otimme ihan kokemuksen takia, mutta oli niin törky juttu kyllä, että eipäs mennä toiste! =( VR.lle pieni palaute; käyttäkää nyt saakeli jotain "pehmennystä" niissä lakanoissa! Hemmetti!

Loman loppu vietetään Tampereella. Tulimme siis tänne, yllätys, koiranäyttelyyn =) Pari päivää näyttelyä ja lötköttelyä hotellissa, nam! =)

*

OOooooooOOoo!! Lapin lomaa!

Kyllä kelpaa! Mökki, sauna, lunta kainaloon asti, hiljaista, rauhallista ja jees... Lappi! =)
Loma on alkanut siis rauhallisissa merkeissä. Köryteltiin tänne lauantaina, ja ollaan keritty jo vaikka mitä. Vanha akka pöräytti pulkkamäkeen niin että lumi pöllysi! Kokeiltiin suksia lumilla ja nyt ootellaan huomista moottorikelkkailua =) Ohjelmaa piisaa, kun vaan rahat riittää. Mikään kun ei ole ilmaista!

Kohteena siis Saariselkä, ja monikieliset matkaseuralaiset. Paljoa ei Suomea kuule, mutta väliäkös sillä, meillä on ollut hubaa! =D

Terkkuja kaikille tunturin kupeesta. Mökin ikkunasta on hienot maisemat, ja huipulla vielä hienommat ;)

*

Tuut, tuut!

Junalla menee kovaa =)
Lapin lomalle alkoi siis junamatkalla, Helsingistä Rovaniemelle. Matka alkoi auton viennillä lastaukseen. Sinnehän se sujahti vaunuun sisään suksi boxeineen kaikkineen. =)
Auto pitänee viedä lastaukseen hyvin paljon ennen kuin juna on edes laiturilla, joten hiippailimme ihmisten pällisteltäväksi asemalle. Käväsimme Kaisaniemen puistossakin koiria ulkoiluttamassa.
Sillätavalla uutta, että minä en ole koskaan tuonut junassa autoa mukanani, enkä ole ollut makuuvaunussa.
Junaan vihdoin päästyämme, meitä odotti pienenpieni hytti. 2 petiä, ja koirille pieni syvennys. Noh, pieniä kuukiviä tästä maksaneena, piti hieman pettyä. Tällä hinnalla olisin ollut superluksus yön hyvässäkin hotellissa. Nyt nukkumaton yö kolisevassa ja ahtaassa hytissä... =(
Mielen virkistämiseksi, päätimme lähteä ottamaan syötävää ravintolavaunuun. Ravintolavaunu hinnat, ja pimeät maisemat. Olimmehan yöjunan matkassa. Mutta, saimme sentään "pöytiin tarjoilun"...

Tampereella oli junan täyttöä, joten koirat saimme hyvin pisutettua. Olisin voinut odottaa, että koirien reiluun hintaan, olisi kuulunut konnarin ulkoilutus palvelut... Vaan ei kuulunut. Koirathan ei saanut hinnalleensa mitään vastinetta. Ja epäreilua on se, että Vares maksoi saman, kuin 30kg pienempi mr.D. =(

Huonosti nukutun yön jälkeen, maisemat piristi kummasti. Porokin hiippaili heti näkökenttään! Jipii! ;) Lapin loma pelastettu, poro paikannettu!
Ulospääsy sujui helposti. Auto vain junasta, ja matkaan. Kätevää! JOS olisin nukkunut tuossa "luksus" hytissä, edes tunnin, olisin kait ihan tyytyväinen matkaan. Harmillista vain on se, että matka maksoi ihan aikuisten oikeesti, todella paljon, ja mitä saimme...? Tulimme siihen tulokseen, että tämän rahan, jolla kaksi henkeä olisi päässyt etelään viikoksi, käytämme seuraavan kerran ajamiseen, oikeasti laadukkaaseen yöhän hotellissa, ja laitamme aimo-osan vaikka säästöön!

Lopputulos on se, että yleisillä meneminen EI kannata, ellei kieri rahoissaan. Tämä siis oli ihan fine- kokeilu, ja menemme toki takaisin vielä, mutta ensi kerralla auto- juna EI ole vaihtoehto... =(

Loma kuitenkin on alkanut mukavasti, väsymyksestä huolimatta! Henkka sai heti poronkäristystä, ja koirat ovat kirmailleet runsaassa hangessa! Kiitos ja terkut Heidille asema hotelliin, jossa saimme viettää ensimmäisen loma yömme, ja pystyimme jopa nukkumaan! ;)

Lentokentällä on vain rikkaita?

Taxit, nuo kaupunkimme pikku menijät...
Tänään katselin paria taksikuittia. hmm... Kaksi matkaa, pisteestä A, lentokentälle ja lentokentältä pisteeseen A. OK, kaikki tajusi? Siis sama matka, kahteen eri suuntaan.

Kohteesta A, lentokentälle klo 6.56, to aamuna: Perusmaksu 5,00e, matka 18km = 25,60 ja thats it. 30,60e.

Lentokentältä kohteeseen A sunnuntai iltasella, ennen klo 00.00; Perusmaksu 7,70e (ok, oli "yö" aika ja sunnuntai). Taksa 18,4km (?)= 25,80e ja MITÄ? LENTOKENTTÄLISÄ 1,50e. Mikä hemmetin lentokenttälisä? Onko sitten olemassa Juna- asemalisä? tai torilisä kauppikselta? Stoccalisä? HÄ? Mitä ihmettä? Yhteismaksu oli 35,00e, eli 4,5e kalliimpi, kuin toiseen suuntaan. Siis mitä, joku 25 markkaa? Onko toi nyt reilua? Tarkoittaako tämä, että lentokentällä saa ottaa tälläisen skeida lisän, koska jos on varaa lentää, niin on varaa maksaa taksistakin enemmän? HÄ?
Tajuan, että lentokentälle tulevien taksejen ja kuskien pitää olla mm. asianmukaisesti pukeutuneita, mutta onko ne niin paljon parempia, kuin "tavan" taksit? Miksi tuo toinen kuski ei räpsäyttänyt lisämaksua, kun pöräytti lentokenttä alueelle? HÄ? Kertokaa nyt tolppa- apinat minulle, MAKSAAKO KUSKI SIITÄ, ETTÄ NOTKUU LENTOKENTÄN TOLPALLA???
Tämä on ainut asia, jonka ymmärtäisin, ja sitten matkaan laitetaan reippaasti asiakkaalle lisähintaa... =(

Täältä kun katsoin, en löytänyt tälläistä "lisämaksu" kohtaa...
Täältä taas löytyy... Tuolla myös selitetään se, että se tosiaan maksaa takseille, tulla notkumaan Helsinki- Vantaalle... Ja lisäksi, koiralisä? Ei voi oikeasti olla totta? Opaskoirista ei tietty peritä mitään, joten, jos tarvii koiria viedä taksiin joskus, niin ei muuta kuin keppi käteen ja koirille valjaat. =( Kuinka koirien kuljetus voi maksaa? Eihän ne edes istu penkillä? Vai saako sitten tähän hintaan jo tulla penkille? Koko poppoo? Ja jos tarvii auttaa, niin sekin maksaa. Vi***, mitä hemmettiä? On se hyvä, kun ei tuota tulevaa "lamaa" saa ruokkia, joten, ottakaa mallia taksikuskeista, lisämaksua lisämaksun perään... Saakelin Tolppa- apinat! (ja tämä on Juha Vuorisen idea...)

Eli, jos olet lähdössä lentokentälle niin mene taksilla ja palaa jollain muulla... Oman auton säilytys maksaa aikasta reippaasti, joten omakin auto kannattaa jättää jonnekkin muualle parkkiin. On se... Kaikesta kynitään rahaa... =/ Minäkin taidan laittaa liikkeeseeni kyltin, "jos pyyhkäset jalat kahdesti mattooni, maksaa se eukun. Yksi pyyhkäisy veloituksetta"

*

Tuore Täti täällä!

Näin se menee, minusta tuli nyt sitten virallisesti TÄTI. Kuullostaa kovin vanhalta... Ja aina kun lapsena puhuin "vanhoista" ihmisistä, oli he tätejä ja setiä... =/ No, kait sitten olen virallisesti vanha...

Terve tyttölapsi syntyi siskolleni tänä aamuna vaille 9.00. =)
Onnea vaan sinappikoneSimpanssin kanssa!
Tänään syntymäpäiviään viettää myös sukulais"täti"- Heidi, komiat 60v.! Ja tänään olisi myös oman vaarini syntymäpäivä. Hänellä ikää tulisi yli 90v. jos olisi vielä maankamaraa kuluttamassa. Hyvää syntymäpäivää kaikille! Tänään taisi olla hyvä päivä syntyä =)

http://www.viivijawagner.net/

Kuljetusliikehän kuljettaa...

Kuljetusliikkeet, posti mukaan lukien, aiheuttaa minulle harmaita hiuksia, hyvin paljon. Mistä noita kuskeja löytyy? Meille tulee kerran viikossa lava, jonka keskipaino on n. 300kg. Eli jonninverran tavaraa satsissa. Lava tuodaan luiskaa pitkin varastoomme. Oli kesä tai talvi, satoi tai paistoi, perjantai tai maanantai... Aina sama, aina löytyy jotain valitettavaa. Kummaa...
Kesällä lava tulee liian vauhdilla, ja talvella se ei tule laisinkaan, maanantaina ei kengät pidä, ja perjantaina ei löydy voimia, sateella kastuu ja paisteella vituttaa muuten vaan kuskia... Selityksiä, selityksiä ja selityksiä. Paras on varmaan Postin kuljettaja, ulkomaalaisperäinen tumma hipiäinen poika. Otti lavan autosta, ja jätti sen keskelle parkkipaikkaa. Lava ei liikkunut, "se ei tule, mä ei saa se liikkumaan, ma jatta se tahan", ja rympsis, siihen jäi. Lava meni rikki, joten empäs minäkään saanut sitä. Moido! Hän ei ole käynyt tämän jälkeen... Transpoint toimitti aina tavarat vuorokauden myöhemmin. Kaukokiito toimi pitkän aikaa, vaikka heilläkin oli aina jotain "ongelmia". Kaukokiito myös murskasi pari lavaani, josta tuotteita meni rikki. He korvasivat nämä kyllä, kiitos siitä... Postilla tilaan välillä, MUTTA vain pientä tavaraa, sillä postin lava- toimitus ei oikein futaa. Tai menee vaikeeksi, kun vaikka olisimme täällä, eivät he ryhdy tuomaan lavaa ennen kuin ovat tavoittaneet sinut, joten,taas voi mennä päivä hukkaan. Soittavat kolmesti, ja sen jälkeen saat joskus myöhemmin soittopyynnön postitse... Jep. Tavaran toimittaja teki kuitenkin jaon uusiksi, ja vaihtoivat kuljetusliike valikoimaa. Transpoint ja kaukokiito putosi pois valikoimasta, ja tilalle tuli Kiitolinja. Tämä toimii samoin tavoin kuin Kaukokiito, että toimii, mutta ei toimi. Tästä firmasta mm. löytyy oikein suurin alfauros. "Mun kengissä ei oo pitoa, mä en jaksa,mä oon ihan poikki"... Lavaa ei siis tuotu... vaan "neiti" löi luukut kiinni, ja vei tavarat mukanansa... Seuraavana päivänä sitten tuli hieman harteikkaampi kundi, joka rykäsi lavan heti sisään! Ihmetteli vain, että mitäs hemmettiä? Kuka se oli, joka ei tavaraa saanut sisään? Ja tänään, taas sarjassamme "valitan valmiiks"- tyyppi. Ensimmäinen reaktio, "minähän en sinne tuo, 400kg tavaraa!!" No mitäs sitten? Nyt tavarat sisään saatana, tänne tulee joka viikko tavaraa, ei yks pikku luiska voi olla noin kova pala! "No silloin ei varmaan ollut lunta!" HÄ? Siis JOKA viikko tulee tavaraa, eli myös viime viikolla, ja lunta ON ollut koko talven, tavarat nyt saakeli sisään, mä pääsen jatkamaan hommia! Hirmuisella mutinalla alkoi jamppa repimään tavaraa sisää, "mä en kyllä ota vastuuta, noi kamat lentää tuonne takaseinään, ja mä päästän kyllä lavasta irti, en tuu mukana, ei se kyllä tule nätisti, varo vaan......"
Tätähän olen kuullut jo melkoisen paljon, joten... Jäin katsomaan,kuinkahan komiasti ne kamat menee... Noh, ei mennyt tavarat seinään, vaan tulivat oikein nätisti, ja joutuipas kuski jopa vetämään lavaa... Sen jälkeen kun sanoin, että hyvinhän ne tuli! " no joo, o, ihme kyllä. Noi rullat ei yleensä liiku tuollaisessa hangessa, että sit en ois saanut niitä..." MIhinköhän se puhe nyt jäi, missä se lava syöksähtää käsistä ja menee päin seinää?? Voi Vi***! Mitä ihmeen hiiriä? Eikö kuljetusfirmassa pitäisi olla sellaisia oikeita miehiä, eikä mitään hartiattomia neitejä?

Suuri kiitos niille muutamille vakiokuskeille, jotka hoitavat hommansa kunnolla. Tuovat ajallaan, tietävät mihin tulee ja mitä menee, ei muttia, vaan kamat sisään,nimi paperiin ja morjens! KIITOS!

Kohta tämäkin selitysten selittely varmaan loppuu, sillä yrityksemme muuttaa, ja nyt saamme oikein lastauslaiturin! =) Noh, osaan vaan kuvitella, mitä seuraavaksi "tää on niin ahdas, mä en mahdu, toi laituri on liian korkea (vaikka onkin säädettävä), tässä on liian jyrkkä mutka, pihalla on hiekkaa, mä kaadun, aurinko häikäsee, mun housuissa on paskaa..."

*

Tässä jutussa on sähköä!

Joo, ja kunnolla onkin! Sähkölaskuhan tulee normisti 3kk välein. Aijemmin se on ollut parin saturaisen luokkaa. Nyt, kun kaikki väittää, että pentujen teettämisellä tienaa rahaa, niin tässä taas yksi aika iso lovi lompsaan! Pentujahan meillä tosiaan oli. Heidän takia, meillä on yhdessä huoneessa ollut koko ajan lisälämmitin ja valo päällä päivälläkin. Tämä on tuonut 3kk sähkölaskuun lisää n. puolet, eli sähkölasku oli nyt vajaan 400.00e! Teholämmitys maksaa siis... Ja kyllähän se kirpaisee, taas näin jälkikäteen. Mutta, tämä on suora kulu pentujen hoitoon! Kannattaa siis miettiä, kaikki tälläisetkin asiat mukaan, jos suunnittelette pentuja. Kesällähän luulisi, ettei tälläistä tarvita, mutta kyllä meillä on ollut kesälläkin pentujen alkuaikoina lisälämmitin. Tosin, lämmitintä ei tarvita niin paljoa,kuin talvella, mutta kuitenkin...

Nyt, onkin taas aika hieman nuukailla... Päätin juuri, että meillä alkaa sähkönsäästö maaliskuu! Tosin, reissussahan ollaan maaliskuusta melkein 3 viikkoa, joten säästöä tulee helposti ;D

*

Tankki tyhjäksi...!

Nykyajan tekniikkaa, näet melkein kilometrilleen, kuinka paljon vielä kyseisellä tankilla voi ajaa, ennen kuin meno vesi loppuu. Noh, olimpas aamulla taas niin tokkurassa, että ajoin sujuvasti huoltiksen ohi... Ei siis tullut tankattua vakipaikassa... Noh, ajattelin, että kyllähän näillä bensoilla hurauttaa vielä Helsinkiin ja takaisin?! Bensavalo syttyikin melkein heti, kun olin ohittanut huoltiksen. Noh, ajelin tyytyväisenä töihin. Töistä lähtiessäni laitoin navigaattorin päällee, jotta näkisin, kuinka pitkästi kotiin vielä on, että pääseekö perille asti?? =)
Jep, moottoritien alussa näytti, että tankilla pääsee vielä 31km. Harmillista, että navigaattori näytti matkaa olevan 36km... Noh, nyt taitaa mennä tarkalle, ja taloudellinen ajo olisi poikaa. Vastoin normaalia, ajoin 100km/h moottoritiellä (oho!). Seurailin silmä kovana ajotietokonetta... hmm... Kilsat tippuivat 30km mutta navigaattorista kilsat oli tippunut enemmän, eli toivoa oli! Ei muuta kuin kotiin asti vaan, hyvin näillä pääsee!! =D
Mutta, mitä ihmettä! Ajotietokone on luuseri! Se ilmoitti yks kaks, kun km tippuivat alle 30, että tankille, HETI! HÖÖÖÖöööööH!!! Ei tän näin pitänyt mennä! Nyt en pystynyt enään seuraamaan, kuinka kävi. NO, hetken jo ajattelin, että tiirailempas ihan tuota perinteistä mittaria. Se kun ei ole vielä tapissa, joten...
No, uskon puute tuli minullekkin, ja kurvasin matkalla Korson Shellille tankille. =( HÖ, jäi hyvä jännitys pelistä pois! Perimmäinen ajatus varmaan oli se, että olen niin pirun laiska tankilla kävijä, että sinnittelen aina viimeiseen asti. Onneksi kummalakin autollamme pääsee yllättävän paljon yhdellä tankillisella, joten ihan joka päivä ei tarvitse olla tankki jonossa.

Edellinen saabimme kuitenkin näytti viimeiseen asti, että paljonko pääsee, ja pienimmillään se oli muistaakseni 3,5km... ;)
Ystäväni Affi tuolta "lapista" pisti vielä paremmaksi, ja ajoi Mondeon tankin siihen , että kun meni tankkaamaan, oli ajotieturissa jäljellä 1km! Hatun nosto tälle! Säästäväisyys kannattaa, ja pohjaalaiset on nuukia! =D

*

Sillä siisti!

Joopa joo... "Vapaa"päivä... Asuntoesittely edessä,ja siivousta siis. Heräsin eilen 7.00 aikaan. Siivous alkoi 8.00 aikaan, ja klo 22.00 menin suihkuun ja sitten nukkumaan. Tässä 14h aikana, istuin kahdesti alas syömään. Ja yksi pentu lähti maailmalle. Eli kuitenkin,saldoksi jää yli 10 tuntia "vapaa"päivä siivousta... =/ Ulkona "kävin" sen verran, että laitoin tyynyt ja peitot ulos tuulettumaan (n. 1m ovesta) ja avasin oven pizza kuskille =/ Pizzat olivat hyviä joo, mutta nyt jos joku viitsii sanoa, että ei ole siistiä niin saakeli... Tekee itse paremmin!

Jep,elikkäs ensinäyttö. Runsasta osanottoa toivomme tietysti =) Jaksaa olla vielä mieli virkeänä, mitähän se on puolen vuoden päästä, kun on edelleen näyttöjä... Toivottavasti ei... Talo siellä metsässä on kuitenkin edelleen myös myynnissä. Nyt vaan sormia ristiin =D

Mukavaa laskiaisviikonloppua!

*

Tärkeitä tavaroita...?

Tässä talohuminassa tuli mieleeni yksi vanha juttu. Olen siis tässä mielessäni remontoinut tuota taloa jo, vaikka aika epätodennäköistähän sen saaminen on...

Mutta siis, muinoin joskus, sinisen uskollisena ystävänä, huomasin, että WAU, myyntiin on tullut vessanpytyn kansia, erillaisa ja värisiä. Noh, silloinen vessani oli sinistäkin sinisempi, joten mitäs muuta, kuin sininen kansi joukkoon. Katselin ja tuumailin ja vertailin. Vihdoin silloin löysin Marimekon suunnitteleman wc.n kannen, sinisen. =)
Aarteista suurin, joka maksoi oikeasti pieniä kuukiviä! Eli kallis oli, mutta pakko oli saada.
Se vaihtoi meidän mukana myös asuntoa ja toimi hienosti. Tälläinen oli se rakkaista rakkain juttu, paskapöntön kansi (?)!!

Noh,mitäpäs sitten tapahtui kannelle. Remontti!
Meidän wessa remppa tehtiin niin, että itse olimme matkoilla siemailemassa hieman margaritoja, ja sillävälin vessamme valmistui. Mutta, karmea kotiin paluu, wessanpöntön kansi oli tiessään??!!??!!
Kysyin remontissa mukana olleelta isältäni, missä kansi oli? Joka mielissään kertoi " me heitettiin se roskiin, sehän oli ihan kauhea!" MITÄ? Mun aarre!! Eihän niitä enään myydä edes missään, ja olinhan upottanut siihen sievoisen summan rahaakin! Apua! =( super =(
Tämä onkin yksi niistä asioista, joita tulee heti mieleeni, kun tulee puhe vessan remontista... Voi aarg... Tikarilla pistelin mielessäni faijaani, joka oli sen tuhonnut, ja vielä mielissään! Voi paska! Kirjaimellisesti!

Noh, kaikesta huolimattahan olen tästä päässyt yli (vahvalla lääkityksellä) ja nyt vessassa komeilee uusi paskapönttö, valkoisine kansineen... =/ Vaikka uusi on aina uusi, ei se korvaa tässä tapauksessa vanhaa...
Naapurin Minoskin varmaan muistaa tämän komean pöntön kannen? Oli se niiiin hieno!

*

Talo kuume!!

Kuinka se parannetaan? Pyyhkimällä tyhjällä lompakolla otsaa, niin kuin autokuumeen saa laskemaan? Voi, voi, nyt ollaan pahasti metsässä. Siis oikeasti. Kävimme tänään katsomassa yhtä torppaa, jota olemme kuolanneet jo pidemmän aikaa. Emme vain ole halunneet mennä käymään, sillä aavistin, mitä tuleman pitää. No, tänään siellä kävimme ja niin kävi, kuinka olin arvaillut...
Oma asuntomme meni siis myyntiin. Varmaankin alkuviikosta näkyy netissä, toivottavasti. Päätöksenhän me olemme tehneet, että ei uutta, ennen kuin vanha on myyty. Nyt vain toivoo, että meidän kiinteistökauppias "Sali", olisi super reipas, ja löytyisi heti joku ihana ihminen, ja saisimme sitten sen metsä talon.
Kaikilla on omat haaveensa. Meillä on; ei naapureita, ainakaan ihan näkö etäisyydellä! Peltoa ja metsää, siis tilaa hengittää ympärillä. Hyvin säilytystilaa ja mukava talo! Nyt ne kaikki löytyi. Valtavan ihana vanha maatilan päärakennus, pienine piharakennuksineen ja navettoineen. Olis se hevonenkin tervetullut sitten!

Voi skeida, kauhia talon hinku. Vimmattu suunnittelun halu. Olenhan tälläinen "pitää tapahtua heti"- täti...
Taidan ottaa siiderin sunnuntai intoiluuni... Nyt menee jo liian kanssa höyryämiseksi!

Vinkki kuitenkin niille, jotka etsii mukavaa kolmiota, täällä olis. Ja jos olet hyvä sisustussuunnittelija, niin täällä olis yksi hullu apina asiakkaaksi unelmien talonsa kanssa! =D

*

Kiinteistökaupan aatelia!

Näin se sitten menee, asuntomme menee myyntiin, koska tilan tarve on hieman enemmän, kuin mitä nyt on.
Ystävämme on kiinteistövälittäjä, ja hänen kanssaan kauppaa hierottiin. Tälläisenä aikana, on tylsää, mutta todellista, hänet lomautettiin =(
Noh, aloitimme asian sitten uudestaa, puhtaalta pöydältä. Pyysimme ilmaisen hinta- arvion 3 eri välittäjältä. Mukana "kamppailussa" oli SKV, Huoneistokeskus ja Kiinteistömaailma. Isoja firmoja siksi, että anteeksi vain pienet yritykset, mutta en luota pieniin auto- tai asuntokauppiaisiin...

Jätin netin kautta tuollaiset yhteydenottolomakkeet kaikkiin firmoihin. SKV vastasi n. 1,5min. "lähetä"- napin painamisen jälkeen. Ripeetä, eikö? Mieshenkilö soitti, ja sopi ajan tapaamiselle. Hän tosin peruutti tapaamisen tuntia ennen,perheasioiden takia, mutta saimme sitten sovittua uuden ajan rivakkaasti. Huoneistokeskuksen mamma soitti n. 20min hakumuksen täyttämisen jälkeen, ja Kiinteistömaailman. 1,5h. Ehdottomasti miellyttävimmän kuvan antoi Kiinteistömaailman nuorehko nainen. Huoneistokeskuksen puhelin keskustelussa ei myöskään ollut mitään vikaa. Naishenkilöt antoivat enemmän sellaisen kuvan, että ovat kiinnostuneita asiasta.

SKV.n setä kävi ensiksi, sanotaan, että henkilö oli vaikka Pekka. ( ei siis oikeasti kyllä ollut...) Pekka pörähti ajallaan paikalle,sunnuntai iltana, klo 19.00. Pekka katseli paikat, ja sitten istuimme alas ja tuumimme. Pekka esitteli kaikenlaisia hintahommeleita ja käyriä jne... Kysyi kolmesti, "tehdäänkö paperit?" Ja tarjoutuipas hän jopa soittamaan muille välittäjille ja perumaan heidän tapaamiset,jos me tekisimme heti paperit... Muutamaa pikku asiaa huomioimatta,Pekka oli raudankova ammattilainen. Hyväkäytöksinen ja oikein vakuuttava. Pekka poistui paikalta 21.30, eli oli siis kanssamme höpissyt 2,5h... ;)
+++ SKV.n "Pekalle" =)

No niin, sitten oli vuorossa Huoneistokeskus. Kyseessä oli naishenkilö, ja nimettäkööt hänet vaikka Sirkku-nimiseksi.
Noh, Sirkku tätyli tuli, hame päällä ja koirille potentiaaliset sukkahousut jalassa (siis rikkomis mielessä...) Sirkku katseli ylimielisen näköisenä asuntoa, tepasteli kuin kana tunkiolla, ei oikein kommentoinut mitään... Loobykin hoksasi tämän, ja ajatteli hieman rentouttaa Sirkun vakavaaolemusta, ja laittoi nenänsä takareittä vasten, ja nosti nenällään Sirkun hameen ylös, ja tumppasi kylmän nenän persauksiin... Hihii! Sirkun ilmettä ja GO Looby patu! xD voi, voi! Looby hogasi asian ytimen.
Sirkku oli hyvin luotaan poistyöntävän tuntuinen. Hän istui alas, ja alkoi laskemaan. Hän tarjosi asunnostamme 15 000e vähemmän kuin SKV.n edustaja. Ilmoitti normaalin välityspalkkion, ja sitten jo hänet kättelimme ulos, n. puoli tuntia...
+ hänelle... siis Huoneistokeskuksen "Sirkku"

Sitten vuoroon tuli kiinteistömaailma. Tupaan asteli hyvin miellyttävän ja "kotoisen" tuntuinen nainen. Nimettälööt hänet vaikka Pirkoksi. Pirkot on aina mukavia =)
Pirkko tutustui asuntoomme huolella. Nosti jopa pentujen pissapaperit ja tutki lattia materiaalit. pyöri ja hyöri, kyseli paljon ja kyllähän sitä juttua riitti muutenkin. Kiinteistömaailmaa kohtaan, oli pieni ennakko miinus, nimittäin tarjouskauppa. Me emme siitä pidä, siis henkilökohtaisesti. Meistä se on pikku jujutusta, joten olimme jo päättäneet, että sitä emme halua! Muutoinhan Pirkko oli saanut ennakkoon parhaimmat pisteet puhelin "käytöksestä". Istuimme Pirkon kanssa alas. Hän esitteli papereitaan, ja faktojaan. Arvioi asuntomme saman hintaiseksi, kuin SKV, joten annan heille hyvät pisteet tästä.
Pirkko selitti kaikenlaiset asiat selviksi, ja vaikutti hyvin kiinnostuneelta myymään meidän asuntoamme. Noh, turistiin ja hörpättiin kahveeta, turistiin lisää ja sitten vielä turistiin ja kun oli turistu 2,5h totesimme kaikki yhdessä, että,eiköhän se ollut siinä. Ovensuussa, Pirkko takki päällä, meni turistessa vielä puoli tuntia! =) Pirkko lähti kotimatkalle klo 22.00... heh! Kovasti riitti juttua!
+++ Kiinteistömaailman Pirkolle.

No niin, nyt tulikin vaikeeta.Pitäisi päättää, mitä tehdään?
Huoneistokeskus oli heti poissa laskuista. Myykööt Sirkku Uniikki kohteitaan... Meidän asunto ei "ihan" yllä siihen sakkiin...

Pekka oli jees, ja samoin pirkko. Tuumailtiin,ynnättiin ja mietittiin...
Lopulta Pirkko sai viimeisen pisteen siitä, että Kiinteistömaailmalla on sellainen asunto myynnissä, josta me olemme kovasti kiinnostuneita, ja Pirkko osasi siitäkin meille kertoilla lisää...

Joten,näin kävi, arpaonni lykästi Kiinteistömaailman Pirkkoa, ja hän sai toimeksiannon. Toivomme, että päätöksemme on oikea, ja Pirkko saisi asuntomme myytyä.
Jos siis olet kiinnostunut kivasta kolmioista, niin ei muuta, kuin luuria käteen ;)

*

Leipuri hiiiiivaa...!

Kävimpäs eilen hierojalla... Nyt on selkä tiukasti juntturassa. Mutta fiilis hierojalla oli hyvä. Meillä käy säännöllisesti hieroja kotona. Hän hieroo, kuin isompikin mies, vaikka onkin nuori naikkonen =) (terkkuja vain Riinalle!) Eilen kävin toisella hierojalla, kun sain lahjakortin. Hänen metodit olivat hyvin paljon erillaiset, mutta oikein miellyttävät. Hänen kanssaan tulikin puheeksi, miten voi olla erillaisia hierojia. mm. naapurissamme, Eestissä, ei hierojilla (tai muillakaan vastaavilla) ole minkään näköistä koulutusta. Yksi, isosta porukasta, tulee Suomeen oppiin,ja opettaa sitten 20 muuta. Tämä on jo luksusta, eli yleisesti ottaen, monellakaan, ei ole edes tälläistä "koulutusta".
Olen kerran käynyt Tallinnassa hieronnassa, ja voi viddu... Minua heitettiin, kun paloiteltavaa lihaa, kovalla vanerilla, ja hieroja hieroi kaikki mahdolliset paikat. Mahan leipominen, oli se kaikista tarpeettomin. Kuunneltuani osaavien hierojien kommentteja, olen kuullut, että vatsan hierominen, on jopa vaarallista, sillä suolisto voi vaihtaa paikkaa jne... Noh, eipäs tarvii mennä enään sinnekkään, siis Tallinnaan. Ja uskon, että kohta siellä ei käy kukaan muukaan. Kuka menee hierontaan, jos kohdellaan noin? Tai jalkahoitoon, jos ei edes välineitä desinfioida asiakkaiden välillä? Parturi- kampaaja leikkaa samoin,kun meidän isäntä ja manikyyri heittää kynsilakat syliin... Kuka haluaa maksaa tälläisestä? Noh,minä en ainakaan. Se edullisuus, käy pian kalliiksi!

Olen myös joskus ollut Slovakiassa kokovartalohieronnassa. Tällä kertaa hierojana oli iso (siis todella iso) raavas, karvainen ja tuhiseva mies. Hän ei puhunut englantia, joten se vaikeutti kovasti olemista. Ensiksi hän kysyi selvästi jotakin, ja osoitti radiotaan... Ajattelin, että ahaa, musiikkia, tottakai ja nyökyttelin päätä. Noh,kävin mahalleni pöydälle pötköttämään, ja mitä? Radio laitettiin päälle, ja mitä? Sieltä kuului vain puhetta. Hetken sitä kuunneltuani, tajusin, että kyseessä oli äänikirja...? En kyllä tajunnut, mitä he siellä puhelivat, mutta....
Jännityksellä myös odotin, että kuinkahan reipas hieroja oli, mutta... Iso mies tuntuikin lähinnä siltä, kun olisi tiskirättiä vedellyt selkääni pitkin. Hyvin kevyttä hierontaa, ehkä enemmän rentoutusta. Noh, se oli ihan hauska. Kesti tunnin, ja olihan se. Kun tulin ulos huoneesta, kaverini hirnui aulassa ja kysäisi " pääsittekös pitkälle äänikirjassa?" Eli, sitä se oli, ja ilmeisen jännäkin, koska hieroja aina välillä pysähtyi, kun oli ilmeisen jännä kohta =D

Kaikkea löytyy! Laadusta kannattaa maksaa,eli käyttäkää sitä hierojaa, jonka olette havainneet hyväksi. Ja mikäli tavallinen hieronta on liian kovakouraista, niin suosittelen oikein lämpimästi shiatsu- hierontaa!

=)

Miten on onnellisuus?

Olen kuulostellut ihmisiä. Kaikilla on oma tapansa olla onnellinen. Toinen haluaa reissata, toinen haluaa olla vain kotona, ja yksi haluaa tehdä kaikkea siltä väliltä. Omat onnellisuuden hiput on herkässä, ja tulee pienistä, arkisista asioista. Olen tietysti onnellinen, kun pitelen käsissäni matkalippuja! Tai katson talo esitettä, tai kun on uusi auto... Rahalla saa onnea, se on selvä. Ihmisen rakkautta sillä ei saa, mikä on ehkä se suurin onnellisuuden aiheuttaja. Rahalla voi ostaa rakkautta kyllä, kun ostaa koiranpennun. Se tekee maailman onnelliseksi ja rakastaa sinua vilpittömästi. Tiedän, että edellisen tekstin perusteella, ei uskoisi, että koiristaan voi olla onnellinen, mutta jokainen niistä on persoona ja jokainen aiheuttaa onnellisia hetkiä. Toinen menestymällä näyttelyssä, toinen vain loikoilemalla sängyssä. Onnellisuus on niin jokaisen persoonasta kiinni. Rikas ihminen voi olla onneton, sillä hänellä ei todennäköisesti ole sitä, mitä rahattomalla voi olla.

Oletko koskaan istunut metsässä kannon nokkaan, hiljjentynyt hetkeksi, ja miettinyt. Olen tässä ja nyt. Minulla on koti ja työ, ja ruokaa, ja rakastava ihminen lähellä...? Me voimme tehdä tavallisia asioita, hengittää raikasta ilmaa, kerätä sieniä, ja liikkua vapaasti. Olen terve ja minulla on kaikki perustarpeet, joita tarvitsen. Voin tehdä valintoja asioiden suhteen. Asiat voisi olla huonomminkin! Paljon huonommin!

Kaikilla on unelmia, toiveita ja haaveita. Näissä on haastetta, jotta ne saataisiin toteutettua. Minulla oli lapsena kolme toivetta, kaksi ihan tavallista, jotka olen toteuttanut ja yksi ihan urpo haave, jota ei koskaan voisi toteuttaa, mutta lähelle sitä haluan mennä. Nykyään, minulla on edelleen kolme, hyvin erillaista unelmaa, jotka aijon kaikki toteuttaa, ennemmin tai myöhemmin.
Lisäksi on liuta asioita, joita haluan tehdä ja kokea, esimerkiksi matkustaa.Ja kun sinnikkäästi säästää, pääsee matkalle, ja voi kokea muiden maiden aarteita! Jokainen työssäkäyvä, pystyy säästämään, yhden ulkomaanmatkan verran vuodessa. Roomaan pääsee reiluksi viikonlopuksi alle 400e/henkilö, ja kanarialle viikoksi, vielä halvemmalla. On vain tiedettävä,minne, miten ja mistä etsii ja haluaa mennä. Kaikki on mahdollista, jos sitä oikeasti haluaa.

Väärin on, syytellä toisten haaveita ja toiveita vääriksi. Kenenkään haaveet ja toiveet ei ole vääriä. Kaikki tyylillään. Muistan, kun joskus muinoin, ystäväni ryhtyi lapsen adoptiota harkitsemaan. Projektin alussa, hän sanoi minulle, "meillä on mahdollisuus valita, haluammeko talon vai lapsen". Lapsi teki heidät onnellisiksi, vaikka he toivovatkin että joskus vielä saavat sen talonkin... Se on heidän haave, jota kukaan ei voi latistaa!

Kaikki me olemme ihmisiä, erillaisia, erillaisten mielipiteiden kanssa. Ja sinun omat asiat ovat sinun asioita, ei muiden. Ja ne, jotka arvostelevat muiden ajatuksia, voisivat mennä itseensä, ja miettiä, miksi niin tekevät...

Olkaa onnellisia =)

Kuinka pilaat maanantain?

Maanantai... Karvinenkin vihaa maanantaita, ja olen vakuuttunut maanantain tarpeettomuudesta... =(
Tosin, jos maanantai poistettaisiin, korvaisi tiistai äkkiä sen. Mutta, maanantai voisi olla sellainen vapaaehtoinen työpäivä. Että jos oikein ketuttaa maanantaina aamulla, ei tarvis mennä töihin...? =)

No joo, oma maanantai aamuni meinasi sisältää pari koiraa viipaloituna... =/
Lähdin ulkoiluttamaan koiria. Remmit solmussa, mutta siihenhän olemme jo tottuneet. Noh, ensimmäinen koira kyykkäs skeidalle, ja toisen piti ängetä siihen viereen kimppakakalle! Eka kaveri poistui paikalta, ja itse kävelin eteen päin, jotta voisin nykäistä tämän toisen kaverin toiseen suuntaan, jotta se ei astuisi toisen skeidaan. Noh, niinhän siinä sitten kävi... Vaikka nykäsin, piti kääntyä tietysti juuri siihen suuntaan, missä höyrysi se eka skeida, ja astuahan siihen piti! Voi persetti! Olisi tehnyt mieli pistää kilon paloiksi tuo apina! Miten se voikin juuri tehdä noin, ihan kuin olisi oikein tähdännyt ja väkisin juossut siihen paskiin, vaikka tosiaan,olisi voinut tulla vain siihen suuntaan, jossa minä vedin... =( Voi AAAAAARRRGGGGG!!!!!
Pipo vinossa, suu mutrussa jatkoi matkaa kirkkaan punaisena kiukusta! HÖ! Noh, kerkesin jo löytämään jotain hyvää, sillä tämä skeidaan astellut kaveri hillui hangessa. Ajattelin, että se putsaisi hyvin tassujaan, hyvä hyvä! Noh, hyvä, hyvä, huomaan, että yksi koiristamme (joka oli vapaana) on niin pieni, ettei pääse penkan yli pientareelle skeidalle, vaan paskoo saakeli keskelle jalankulku väylää! Voi mitä vielä ja hyvää päivää!! Noh, sitten oli omatkin kengät paskissa, kun potkin kadulta syrjään koiran kikkareita! Jos nyt voisi, niin olisin käynyt maahan makaamaan (en paskan päälle) ja kirkunut täysiä!! Voi Paska! En voinut muuta sanoa!

Noh, kävelin huppu naamalla kotiin, ja lähdin töihin. Olisin halunnut käyttää sen vaihtoehtomaanantain, en mene töihin. Vaan menen päiväksi istumaan vaatehuoneeseen!

Liikennevakuutuskeskus...

Sain postia tälläisestä firmasta. Kirje oli odotettu kyllä, mutta tarvii taas sanoa, että järjenkäyttö sallittu. Viime kesänä, elokuussa ostimme asuntovaunun. Uuden omistajan rekisteröinti pitää tehdä 7 vuorokauden kuluessa. Ajatuskatkos, ja teinkin tämän rekisteröinnin kahdeksantena päivänä. Katsastuskonttorin lyyli osasi kertoa, että tästä tulee pieni sakko. Noh, tätä sakkoa onkin odotettu... Ja nyt se tuli. TOSIN, Vares söi sen... Jäljelle jääneissä palasista löysin numeron, jonne soitin. Kysyin, että en huomannut tämän olevan lasku vain joku tiedustelu...? Mitä pitää tehdä? (ohjeet ovat ruuan sulatuksessa...). Silmälasipäiseltä nyhveröltä kuullostanut mies vastasi, että ei tarvitse tehdä mitään. No, mikä tämä lappu oli? No sellainen laskua edeltävä valitusilmoitus jos siis sen haluaa tehdä, mutta setä osasi sanoa napakasti "mutta minä näen, että te olette tehnyt tämän ilmoituksen päivän myöhässä, eli ei kannata ruveta väittämään vastaan". No olinko väittämässä? No EN! Ajattelin, että ihan oikeasti, jo noin löysän kuuloinen tyyppi takaa sen että tälläisessä virastossa tehdään kaikkea näinkin turhaa. Lähettävät valitus lapun, jolla ei kuitenkaan voi valittaa...? Noh, Veres tajusi jujun ja pyyhki persauksensa siihen. Joten, nyt, odotamme edelleen, sitä laskua... Kuinka paljon kaikissa virastoissa tehdäänkään turhaa työtä? Onhan sillä tosin työllistävä vaikutus...

Autokoulu 10- vuotiseksi!

Nyt on pakko sanoa MITÄ HELVETTIÄ???
Olimme matkamessuilla viime perjantaina. Maksoin auton parkkilipun, parkkeerasin auton, ja, koska on iso auto, on selvää ettei sen ympärille jää yhtä paljon tilaa, kuin smartilla. Noh, paikka, jonka löysin, oli hyvin pieni. Toiselle puolelle, oli parkkeerattu vielä isompi sprintteri, ja toisella puolella iso volvo. Tumppasin auton siihen, olihan siinä paikka! Sprintteri oli niin lähellä omaa reunaansa, että jouduin kääntämään peilin, jotta omani mahtuisi omaan ruutuun. Noh, siinähän se oli, siihen se mahtui. Mutta, en päässyt kuskin ovesta pois. Näin tilavat ovat messukeskuksen paikat, kun menet isolla autolla. Noh, helposti suoritettu homma, könysin apparin puolelta ulos.

Kun lähdimme, katsoin pikaisesti auton kyljet, ehjät ovat =)


Mutta, tämä VOLVO- KUSKI! Hän ei ollut mahtunut autoonsa (ilmeisen lihava). Vaan, mitä oli tehnyt nerokas VOLVO- KUSKI? no soittanut tietysti POLIISILLE! "nönnönnöö, tuo tuli ja vei mun hiekka lapion ja rikkoi mun hiekkalinnan, tulkaa äkkiä, grande HÄTÄ!" Ja poliisit tuli, eikö ole heilläkään parempaa vitun tekemistä??? Noh,ilmeisesti he olivat auttaneet tämän lihavahkon Volvo kuskin autoonsa, ja koska Volvo kuski on niin saakelin LÄSKI, niin oli punnertaessaan rikkonut omaa autoaan sisältä???!! Voitteko uskoa, että Poliisi otti tästä oikein tehtävän, ja voi surku, läski Volvokuski haluaa korvausta meiltä?? Mitä helvettiä?

Vien auton MAKSULLISEEN parkkiin. Ruutu on nafti, mutta oma auto on siellä ruudussa, sisällä! Noh, veli ponteva rikkoo oman autonsa, niin kuka maksaa? Tämä Volvo kuski käytti vielä Poliisin palveluita, näin surkean typerässä asiassa, vaikka veronmaksajien pussista maksettavalla palkalla toivoisin selvittelevän jotain muuta asiaa! Ei voi olla todellista!! Eikö ahneella, parkkipaikan omistajalla ole mitään vastuuta? Menihän minunkin takki likaiseksi, kun könysin siellä autojen välissä, mutta en soittanut poliisia!!

Haluan kyllä nähdä valokuvan tai muuta todisteita tästä, ennen kuin maksan mitään. Ja, tässäpä hyvä juttu, laittaa vahinko kiertämään. Mene paskalla autollasi väijymään isojen autojen vieruksia messarin parkkipaikalle!

VOI VITTU!

http://www.kiroilevasiili.fi/
Ja anteeksi reilu kielenkäyttö!

Hajuja ja makuja!

Ihmiset tykkäävät eri asioista. Hajuista ja mauista. persoonallista. Mutta, mitäpäs jos hajut ja maut ovat erityisen voimakkaita? Tai niitä ei ole? Oma nenäni on super tarkka. Saatan istua liikenne valoissa, ja yks kaks nenääni uiskentelee jokin haju tai tuoksu. Ehkäpä tupakan haju... Ja kun lähden liikkeelle, huomaan, että monen auton päässä oli tyyppi, joka poltti autossa, ikkunat kiinni...
Makuni on myös erikoisjalostunut. Sellaiset maut, joista en pidä, niin niistä en sitten oikeasti pidä. Kala, hyi olkoon! Lammas, vielä kauheampaa. Ja ne, jotka ovat aijemmin minua huijanneet, "maista tätä, ei tää maistu yhtään lampaan lihalle!", niin ukoskaa, olen kokenut tämän huijauksen niin monesti, että en mene enään siihen lankaan. Maistan ja haistan niin paljon sellaista, jotka muilta jää tyystin huomaamatta. Äiteeni koitti huijata minua "herkullista tomaatti keittoa, syö vain" Jujuhan olikin siinä, että maistoin välittömästi, että mukana oli myös vuohen juustoa, joka on todella ällöä! Ja samoin, äitini oma tekemä hernekeitto... Jossa oli "palvilihaa"... Joopa joo, hajusta jo tunsin, että kyseessä oli mukana uitettua villapaitaa (eli lampaan lihaa... Vaikka se olikin savustettua). Koekemus tuo mukanaan varmuutta, joten, minua on enään turha houkutella mukaan syömään mitään villasukkia tai muuta. Koska minuun ei tehoa enään, "ei tää yhtään maistu..." Sillä se maistuu! Uskokaa jo!

Olen muutenkin super kranttu ruuan suhteen. En syö kalaa, riistaa, enkä lammasta. Kaikkenlaiset vihannekset, kasvikset ja hedelmät kelpaa. Juustoja nam! Ja saahan sitä yllättävän paljon aikaiseksi naudan ja kanan lihasta, mutta niistäkin vain file osat. Ei hemmetti mitään kasleria! BLÖÖ!

Sairastaessani nyt viidettä päivää, koen ongelman. En haista tai maista...!!
Mitä järkeä on syödä kinkkua leivällä, jos ei sitä maista? Hinkkasin aamulla hajusaippuaani, ja ei se tuoksunut! Hyvä puoli tässä on se, ettei tarvitse dödöä, en kuitenkaan haista omaa käryä... ;)

Hyvät jussit, ja waput...

No niin, se on vuosi vaihtunut. uusia kujeita miettien. Viime vuosi oli jokseenkin ihan vauhdikas, ja koira painotteinen. Paljon mentiin ja tultiin. Nyt olisi aikeena tehdä toisenlaisia juttuja, toki, koirajuttuja unohtamatta =)

Eilinen, vietettiin kotona. Naukkailtiin hyvää ruokaa ja juomaa. Ammuskeltiin rakettejakin. "Hetken" koittaessa, menimme tuohon lähistöllä olevan koulun pihalle ampumaan isommat raketit. Oli sinne eksynyt joku muukin tuuleen kärvistelemään.
Mutta, yhtä asiaa en tajua. Pari pikku poikaa. Kävelivät niin reteenä, ja räkivät, ja ampuivat raketteja (siis oikeasti oikeita raketteja, ei mitään kissanpieruja) maata myöden...? Mitä hemmettiä? Tätä en tajua. Miksi ihme, tälläinen tarve? OK, jos ampuisivat jossain aukealla, niin ettei vastassa ole porukkaa. Mutta kun nämä saakelin pikku pojat ampuivat oikeasti porukkaa päin noilla raketeilla... En tajua. Tuollaiset tissiposket pitäisi pitää kotipihalla!
Samaa asiaa aiheutti myös se, että oli melkoinen tuuli, jotenkas pari rakettia tekivät uukkarin kesken matkan ja tulivat alas, niin että pauke kävi! Piti olla hieman varpaillaan, että mihis sitten rynnätään.

Kun omat paukut oli ammuttu, oli kello tasan, ja olipas miellyttävää vain seisoskella, ja katsella. Mihin vain katsoi, niin joka paikassa poksui. Olemme viettäneet maalla (lähinnä koirien takia) monta uutta vuotta, ja siellä on melkein vain ne omat paukut. Ne on tietysti aina oltava paremmat, kuin naapurissa, mutta välillä on mukavaa katsoa, kun joku muukin laittaa rahaa taivaalle! =D

Kotiin tultuamme, lähdin Rusinan (teräsaivojamaha) kanssa pihalle pissulle. Puhelin soi... Aina niin mukava isäpappa soitteli, "pikku" tinassa... ;D Ja tosiaan, rattoisan puhelun päätteeksi hän toivotti hyvää joulua! Äiteeni taisi nauraa kuset housuun asti, ja hirnumisen lomassa kuulin, "toivota nyt saakeli samalla hyvät jussit" xD Taisipas itseäkin naurattaa, eikä se ole koskaan pahasta. Tekevälle sattuu!

Nyt toivottelemme kaikille oikein mukavaa alkanutta vuotta! Toivottavasti se on antoisa, ja tuo tullessaan monia uusia tuulia! =D