torstai 29. tammikuuta 2009

Miten on onnellisuus?

Olen kuulostellut ihmisiä. Kaikilla on oma tapansa olla onnellinen. Toinen haluaa reissata, toinen haluaa olla vain kotona, ja yksi haluaa tehdä kaikkea siltä väliltä. Omat onnellisuuden hiput on herkässä, ja tulee pienistä, arkisista asioista. Olen tietysti onnellinen, kun pitelen käsissäni matkalippuja! Tai katson talo esitettä, tai kun on uusi auto... Rahalla saa onnea, se on selvä. Ihmisen rakkautta sillä ei saa, mikä on ehkä se suurin onnellisuuden aiheuttaja. Rahalla voi ostaa rakkautta kyllä, kun ostaa koiranpennun. Se tekee maailman onnelliseksi ja rakastaa sinua vilpittömästi. Tiedän, että edellisen tekstin perusteella, ei uskoisi, että koiristaan voi olla onnellinen, mutta jokainen niistä on persoona ja jokainen aiheuttaa onnellisia hetkiä. Toinen menestymällä näyttelyssä, toinen vain loikoilemalla sängyssä. Onnellisuus on niin jokaisen persoonasta kiinni. Rikas ihminen voi olla onneton, sillä hänellä ei todennäköisesti ole sitä, mitä rahattomalla voi olla.

Oletko koskaan istunut metsässä kannon nokkaan, hiljjentynyt hetkeksi, ja miettinyt. Olen tässä ja nyt. Minulla on koti ja työ, ja ruokaa, ja rakastava ihminen lähellä...? Me voimme tehdä tavallisia asioita, hengittää raikasta ilmaa, kerätä sieniä, ja liikkua vapaasti. Olen terve ja minulla on kaikki perustarpeet, joita tarvitsen. Voin tehdä valintoja asioiden suhteen. Asiat voisi olla huonomminkin! Paljon huonommin!

Kaikilla on unelmia, toiveita ja haaveita. Näissä on haastetta, jotta ne saataisiin toteutettua. Minulla oli lapsena kolme toivetta, kaksi ihan tavallista, jotka olen toteuttanut ja yksi ihan urpo haave, jota ei koskaan voisi toteuttaa, mutta lähelle sitä haluan mennä. Nykyään, minulla on edelleen kolme, hyvin erillaista unelmaa, jotka aijon kaikki toteuttaa, ennemmin tai myöhemmin.
Lisäksi on liuta asioita, joita haluan tehdä ja kokea, esimerkiksi matkustaa.Ja kun sinnikkäästi säästää, pääsee matkalle, ja voi kokea muiden maiden aarteita! Jokainen työssäkäyvä, pystyy säästämään, yhden ulkomaanmatkan verran vuodessa. Roomaan pääsee reiluksi viikonlopuksi alle 400e/henkilö, ja kanarialle viikoksi, vielä halvemmalla. On vain tiedettävä,minne, miten ja mistä etsii ja haluaa mennä. Kaikki on mahdollista, jos sitä oikeasti haluaa.

Väärin on, syytellä toisten haaveita ja toiveita vääriksi. Kenenkään haaveet ja toiveet ei ole vääriä. Kaikki tyylillään. Muistan, kun joskus muinoin, ystäväni ryhtyi lapsen adoptiota harkitsemaan. Projektin alussa, hän sanoi minulle, "meillä on mahdollisuus valita, haluammeko talon vai lapsen". Lapsi teki heidät onnellisiksi, vaikka he toivovatkin että joskus vielä saavat sen talonkin... Se on heidän haave, jota kukaan ei voi latistaa!

Kaikki me olemme ihmisiä, erillaisia, erillaisten mielipiteiden kanssa. Ja sinun omat asiat ovat sinun asioita, ei muiden. Ja ne, jotka arvostelevat muiden ajatuksia, voisivat mennä itseensä, ja miettiä, miksi niin tekevät...

Olkaa onnellisia =)

maanantai 26. tammikuuta 2009

Kuinka pilaat maanantain?

Maanantai... Karvinenkin vihaa maanantaita, ja olen vakuuttunut maanantain tarpeettomuudesta... =(
Tosin, jos maanantai poistettaisiin, korvaisi tiistai äkkiä sen. Mutta, maanantai voisi olla sellainen vapaaehtoinen työpäivä. Että jos oikein ketuttaa maanantaina aamulla, ei tarvis mennä töihin...? =)

No joo, oma maanantai aamuni meinasi sisältää pari koiraa viipaloituna... =/
Lähdin ulkoiluttamaan koiria. Remmit solmussa, mutta siihenhän olemme jo tottuneet. Noh, ensimmäinen koira kyykkäs skeidalle, ja toisen piti ängetä siihen viereen kimppakakalle! Eka kaveri poistui paikalta, ja itse kävelin eteen päin, jotta voisin nykäistä tämän toisen kaverin toiseen suuntaan, jotta se ei astuisi toisen skeidaan. Noh, niinhän siinä sitten kävi... Vaikka nykäsin, piti kääntyä tietysti juuri siihen suuntaan, missä höyrysi se eka skeida, ja astuahan siihen piti! Voi persetti! Olisi tehnyt mieli pistää kilon paloiksi tuo apina! Miten se voikin juuri tehdä noin, ihan kuin olisi oikein tähdännyt ja väkisin juossut siihen paskiin, vaikka tosiaan,olisi voinut tulla vain siihen suuntaan, jossa minä vedin... =( Voi AAAAAARRRGGGGG!!!!!
Pipo vinossa, suu mutrussa jatkoi matkaa kirkkaan punaisena kiukusta! HÖ! Noh, kerkesin jo löytämään jotain hyvää, sillä tämä skeidaan astellut kaveri hillui hangessa. Ajattelin, että se putsaisi hyvin tassujaan, hyvä hyvä! Noh, hyvä, hyvä, huomaan, että yksi koiristamme (joka oli vapaana) on niin pieni, ettei pääse penkan yli pientareelle skeidalle, vaan paskoo saakeli keskelle jalankulku väylää! Voi mitä vielä ja hyvää päivää!! Noh, sitten oli omatkin kengät paskissa, kun potkin kadulta syrjään koiran kikkareita! Jos nyt voisi, niin olisin käynyt maahan makaamaan (en paskan päälle) ja kirkunut täysiä!! Voi Paska! En voinut muuta sanoa!

Noh, kävelin huppu naamalla kotiin, ja lähdin töihin. Olisin halunnut käyttää sen vaihtoehtomaanantain, en mene töihin. Vaan menen päiväksi istumaan vaatehuoneeseen!

torstai 22. tammikuuta 2009

Liikennevakuutuskeskus...

Sain postia tälläisestä firmasta. Kirje oli odotettu kyllä, mutta tarvii taas sanoa, että järjenkäyttö sallittu. Viime kesänä, elokuussa ostimme asuntovaunun. Uuden omistajan rekisteröinti pitää tehdä 7 vuorokauden kuluessa. Ajatuskatkos, ja teinkin tämän rekisteröinnin kahdeksantena päivänä. Katsastuskonttorin lyyli osasi kertoa, että tästä tulee pieni sakko. Noh, tätä sakkoa onkin odotettu... Ja nyt se tuli. TOSIN, Vares söi sen... Jäljelle jääneissä palasista löysin numeron, jonne soitin. Kysyin, että en huomannut tämän olevan lasku vain joku tiedustelu...? Mitä pitää tehdä? (ohjeet ovat ruuan sulatuksessa...). Silmälasipäiseltä nyhveröltä kuullostanut mies vastasi, että ei tarvitse tehdä mitään. No, mikä tämä lappu oli? No sellainen laskua edeltävä valitusilmoitus jos siis sen haluaa tehdä, mutta setä osasi sanoa napakasti "mutta minä näen, että te olette tehnyt tämän ilmoituksen päivän myöhässä, eli ei kannata ruveta väittämään vastaan". No olinko väittämässä? No EN! Ajattelin, että ihan oikeasti, jo noin löysän kuuloinen tyyppi takaa sen että tälläisessä virastossa tehdään kaikkea näinkin turhaa. Lähettävät valitus lapun, jolla ei kuitenkaan voi valittaa...? Noh, Veres tajusi jujun ja pyyhki persauksensa siihen. Joten, nyt, odotamme edelleen, sitä laskua... Kuinka paljon kaikissa virastoissa tehdäänkään turhaa työtä? Onhan sillä tosin työllistävä vaikutus...

tiistai 20. tammikuuta 2009

Autokoulu 10- vuotiseksi!

Nyt on pakko sanoa MITÄ HELVETTIÄ???
Olimme matkamessuilla viime perjantaina. Maksoin auton parkkilipun, parkkeerasin auton, ja, koska on iso auto, on selvää ettei sen ympärille jää yhtä paljon tilaa, kuin smartilla. Noh, paikka, jonka löysin, oli hyvin pieni. Toiselle puolelle, oli parkkeerattu vielä isompi sprintteri, ja toisella puolella iso volvo. Tumppasin auton siihen, olihan siinä paikka! Sprintteri oli niin lähellä omaa reunaansa, että jouduin kääntämään peilin, jotta omani mahtuisi omaan ruutuun. Noh, siinähän se oli, siihen se mahtui. Mutta, en päässyt kuskin ovesta pois. Näin tilavat ovat messukeskuksen paikat, kun menet isolla autolla. Noh, helposti suoritettu homma, könysin apparin puolelta ulos.

Kun lähdimme, katsoin pikaisesti auton kyljet, ehjät ovat =)


Mutta, tämä VOLVO- KUSKI! Hän ei ollut mahtunut autoonsa (ilmeisen lihava). Vaan, mitä oli tehnyt nerokas VOLVO- KUSKI? no soittanut tietysti POLIISILLE! "nönnönnöö, tuo tuli ja vei mun hiekka lapion ja rikkoi mun hiekkalinnan, tulkaa äkkiä, grande HÄTÄ!" Ja poliisit tuli, eikö ole heilläkään parempaa vitun tekemistä??? Noh,ilmeisesti he olivat auttaneet tämän lihavahkon Volvo kuskin autoonsa, ja koska Volvo kuski on niin saakelin LÄSKI, niin oli punnertaessaan rikkonut omaa autoaan sisältä???!! Voitteko uskoa, että Poliisi otti tästä oikein tehtävän, ja voi surku, läski Volvokuski haluaa korvausta meiltä?? Mitä helvettiä?

Vien auton MAKSULLISEEN parkkiin. Ruutu on nafti, mutta oma auto on siellä ruudussa, sisällä! Noh, veli ponteva rikkoo oman autonsa, niin kuka maksaa? Tämä Volvo kuski käytti vielä Poliisin palveluita, näin surkean typerässä asiassa, vaikka veronmaksajien pussista maksettavalla palkalla toivoisin selvittelevän jotain muuta asiaa! Ei voi olla todellista!! Eikö ahneella, parkkipaikan omistajalla ole mitään vastuuta? Menihän minunkin takki likaiseksi, kun könysin siellä autojen välissä, mutta en soittanut poliisia!!

Haluan kyllä nähdä valokuvan tai muuta todisteita tästä, ennen kuin maksan mitään. Ja, tässäpä hyvä juttu, laittaa vahinko kiertämään. Mene paskalla autollasi väijymään isojen autojen vieruksia messarin parkkipaikalle!

VOI VITTU!


http://www.kiroilevasiili.fi/
Ja anteeksi reilu kielenkäyttö!

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Hajuja ja makuja!

Ihmiset tykkäävät eri asioista. Hajuista ja mauista. persoonallista. Mutta, mitäpäs jos hajut ja maut ovat erityisen voimakkaita? Tai niitä ei ole? Oma nenäni on super tarkka. Saatan istua liikenne valoissa, ja yks kaks nenääni uiskentelee jokin haju tai tuoksu. Ehkäpä tupakan haju... Ja kun lähden liikkeelle, huomaan, että monen auton päässä oli tyyppi, joka poltti autossa, ikkunat kiinni...
Makuni on myös erikoisjalostunut. Sellaiset maut, joista en pidä, niin niistä en sitten oikeasti pidä. Kala, hyi olkoon! Lammas, vielä kauheampaa. Ja ne, jotka ovat aijemmin minua huijanneet, "maista tätä, ei tää maistu yhtään lampaan lihalle!", niin ukoskaa, olen kokenut tämän huijauksen niin monesti, että en mene enään siihen lankaan. Maistan ja haistan niin paljon sellaista, jotka muilta jää tyystin huomaamatta. Äiteeni koitti huijata minua "herkullista tomaatti keittoa, syö vain" Jujuhan olikin siinä, että maistoin välittömästi, että mukana oli myös vuohen juustoa, joka on todella ällöä! Ja samoin, äitini oma tekemä hernekeitto... Jossa oli "palvilihaa"... Joopa joo, hajusta jo tunsin, että kyseessä oli mukana uitettua villapaitaa (eli lampaan lihaa... Vaikka se olikin savustettua). Koekemus tuo mukanaan varmuutta, joten, minua on enään turha houkutella mukaan syömään mitään villasukkia tai muuta. Koska minuun ei tehoa enään, "ei tää yhtään maistu..." Sillä se maistuu! Uskokaa jo!

Olen muutenkin super kranttu ruuan suhteen. En syö kalaa, riistaa, enkä lammasta. Kaikkenlaiset vihannekset, kasvikset ja hedelmät kelpaa. Juustoja nam! Ja saahan sitä yllättävän paljon aikaiseksi naudan ja kanan lihasta, mutta niistäkin vain file osat. Ei hemmetti mitään kasleria! BLÖÖ!

Sairastaessani nyt viidettä päivää, koen ongelman. En haista tai maista...!!
Mitä järkeä on syödä kinkkua leivällä, jos ei sitä maista? Hinkkasin aamulla hajusaippuaani, ja ei se tuoksunut! Hyvä puoli tässä on se, ettei tarvitse dödöä, en kuitenkaan haista omaa käryä... ;)

torstai 1. tammikuuta 2009

Hyvät jussit, ja waput...

No niin, se on vuosi vaihtunut. uusia kujeita miettien. Viime vuosi oli jokseenkin ihan vauhdikas, ja koira painotteinen. Paljon mentiin ja tultiin. Nyt olisi aikeena tehdä toisenlaisia juttuja, toki, koirajuttuja unohtamatta =)

Eilinen, vietettiin kotona. Naukkailtiin hyvää ruokaa ja juomaa. Ammuskeltiin rakettejakin. "Hetken" koittaessa, menimme tuohon lähistöllä olevan koulun pihalle ampumaan isommat raketit. Oli sinne eksynyt joku muukin tuuleen kärvistelemään.
Mutta, yhtä asiaa en tajua. Pari pikku poikaa. Kävelivät niin reteenä, ja räkivät, ja ampuivat raketteja (siis oikeasti oikeita raketteja, ei mitään kissanpieruja) maata myöden...? Mitä hemmettiä? Tätä en tajua. Miksi ihme, tälläinen tarve? OK, jos ampuisivat jossain aukealla, niin ettei vastassa ole porukkaa. Mutta kun nämä saakelin pikku pojat ampuivat oikeasti porukkaa päin noilla raketeilla... En tajua. Tuollaiset tissiposket pitäisi pitää kotipihalla!
Samaa asiaa aiheutti myös se, että oli melkoinen tuuli, jotenkas pari rakettia tekivät uukkarin kesken matkan ja tulivat alas, niin että pauke kävi! Piti olla hieman varpaillaan, että mihis sitten rynnätään.

Kun omat paukut oli ammuttu, oli kello tasan, ja olipas miellyttävää vain seisoskella, ja katsella. Mihin vain katsoi, niin joka paikassa poksui. Olemme viettäneet maalla (lähinnä koirien takia) monta uutta vuotta, ja siellä on melkein vain ne omat paukut. Ne on tietysti aina oltava paremmat, kuin naapurissa, mutta välillä on mukavaa katsoa, kun joku muukin laittaa rahaa taivaalle! =D

Kotiin tultuamme, lähdin Rusinan (teräsaivojamaha) kanssa pihalle pissulle. Puhelin soi... Aina niin mukava isäpappa soitteli, "pikku" tinassa... ;D Ja tosiaan, rattoisan puhelun päätteeksi hän toivotti hyvää joulua! Äiteeni taisi nauraa kuset housuun asti, ja hirnumisen lomassa kuulin, "toivota nyt saakeli samalla hyvät jussit" xD Taisipas itseäkin naurattaa, eikä se ole koskaan pahasta. Tekevälle sattuu!

Nyt toivottelemme kaikille oikein mukavaa alkanutta vuotta! Toivottavasti se on antoisa, ja tuo tullessaan monia uusia tuulia! =D