Vanha koira... Maailman mukavin kaveri. Oppinut, ja hyvin tunnettu. Olen saanut etuoikeuden elää monen vanhan koiran kanssa. Kaikki tähän astiset omat koirani, on elänyt vanhoiksi. Ensimmäinen koirani eli 1kk vajaa 15 vuotiaaksi, päivälleen. Seuraava vanha koirani täyttää seuraavaksi 12 vuotta. Mielestäni kunnioitettava ikä.
Vanhuus tuo mukanaan omia juttuja, joita pitää huomioida. Vanhan vuohen kuulo häviää, kävely tyyli muuttuu, näkö ja muut aistit heikentyvät, jaksaminen hiipuu, ja unen tarve lisääntyy.
Kevään ja kesän aikana olen huomannut nämä kaikki muutokset, ja monta muutakin asiaa. Ruoka ei maistu, ainakaan näin lämpimällä. Vanhus mellakoi ääritoimin, se hyökkäsi kauko- ohjattavan auton kimppuun agressiivisesti, se myös pisteli naapurin pari kissaa hengiltä, se ei tottele enään, vaan livistää, eikä ole kuulevinaan, ja ei myöskään kuule. Eilen, saunasta tullessani päästin koirat autosta (jonne ne on pakko laittaa jos ei voi vahtia, koska vanhus lähtee naapuriin etsimään lisää kissoja muuten), vanhus tepsutteli metsän laitaan. Katsoi taakseen, ja ilmeisesti varmistui, että olen tarpeeksi kaukana, ja pötki pusikkoon. Huudoistani (todella kovista) huolimatta, vanhus hiippaili vain eteen päin. Olipas sitten kiva rynnätä saunan raikkaana, sandaalit jalassa rämeikköön koiran perään. Jos vanhuksen päästää liika kauas, se ei enään kuule kutsujasi. Noh, sain vanhuksen kiinni, ja hän hieman vastahakoisesti sitten palasi luokseni. Mutta kun suunta oli vaihtunut, se jatkoikin ohitseni, "hahaa, pääsee täältäkin naapuriin!!". Tässä vaiheessa laitoin kyllä kaverin takaisin autoon.
Tänään kaivoin hyllystä juoksunarun, jonka aijon asentaa mökin pihaan, sillä en aijo koko aikaa vahtia vanhusta. Muut pysyvät kyllä pihassa, jos vanha vuohi on myös.
Tästä vanhuksesta on tullut kuriton vanhus. Tulee monta vanhainkoti vitsiä heti mieleeni, jotka sopivat tähänkin vanhukseen. Ensimmäinen vanha pappani oli hyvin erillainen. Se ei ollut tuollainen livistäjä, vaan oli kuin ennenkin, se ei vain kuullut mitään. Se ei tahallaan tehnyt konnuuksia, vaan oli ihan leppoisa vanhus.
Vanhoihin koiriin (kuin myös muihinkin vanhuksiin) tulee suhtautua lempeästi. On muistettava, että jokainen hengenveto voi olla viimeinen, kun ikää on reilusti. Vanha koira tarvitsee erityistä huomiota. On huolehdittava, että sillä on vettä ja sopivat pedit. Ruoka on tärkeää. Ulkoilut tulee tehdä vanhan koiran ehdoin. Jaksaako se vai ei? Kesä helteillä on otettava mukaan vettä ja mielellään vaikka viilentävä pyyhe. Pausseja pitää pitää, ja mikä parasta, jos vanhus voisi olla vapaana. Se saisi kävellä omaan vauhtiinsa. Eläinlääkärissä olen käyttänyt kaikki vanhat koirani pappa tarkastuksella aina. Toisella todettiin maksavika ja toisella nivelrikko pappa tarkastuksissa. Näitä voi sitten hoidella ja helpottaa koiran oloa, hyvissä ajoin.
Vanhat koirat saavat ainakin minut heltymään, samoin kuin pennut. Näitä kumpaakin tietysti yhdistää se sama asia, että kummallakin on erikoistarpeita.
Pitäkää hyvää huolta vanhuksistanne. Ne ovat ansainneet erikoiskohtelua. Juustopala silloin tällöin, ja sängyssä nukkuminen on varmasti papoista mukavaa. Ekstra rapsuttelut ja hierominen virkistää varmasti! Suhtaudu vanhan koiran aistien heikentymiseen ymmärtäväisesti. Se on kuitenkin kulkenut monet vuodet kanssasi, ja mielestäni ansainnut hyvät eläkepäivät. Anna siis vanhuksellesi mukavat eläkepäivät. Ei veteraani ikäistä koiraa tarvitse enään raahata näyttelyissä tai harrasteissa. Vanhat koirat nauttivat toden näköisesti paljon enemmän pihalla pötköttelystä ja rapsutteluista!!
Syksyllä, vietämme oman papan 12- vuotis syntymäpäiviä. Toivon, että saan nautia tämän kurittoman vanhuksen seurasta vielä senkin jälkeen monta vuotta!!
Vanhuus tuo mukanaan omia juttuja, joita pitää huomioida. Vanhan vuohen kuulo häviää, kävely tyyli muuttuu, näkö ja muut aistit heikentyvät, jaksaminen hiipuu, ja unen tarve lisääntyy.
Kevään ja kesän aikana olen huomannut nämä kaikki muutokset, ja monta muutakin asiaa. Ruoka ei maistu, ainakaan näin lämpimällä. Vanhus mellakoi ääritoimin, se hyökkäsi kauko- ohjattavan auton kimppuun agressiivisesti, se myös pisteli naapurin pari kissaa hengiltä, se ei tottele enään, vaan livistää, eikä ole kuulevinaan, ja ei myöskään kuule. Eilen, saunasta tullessani päästin koirat autosta (jonne ne on pakko laittaa jos ei voi vahtia, koska vanhus lähtee naapuriin etsimään lisää kissoja muuten), vanhus tepsutteli metsän laitaan. Katsoi taakseen, ja ilmeisesti varmistui, että olen tarpeeksi kaukana, ja pötki pusikkoon. Huudoistani (todella kovista) huolimatta, vanhus hiippaili vain eteen päin. Olipas sitten kiva rynnätä saunan raikkaana, sandaalit jalassa rämeikköön koiran perään. Jos vanhuksen päästää liika kauas, se ei enään kuule kutsujasi. Noh, sain vanhuksen kiinni, ja hän hieman vastahakoisesti sitten palasi luokseni. Mutta kun suunta oli vaihtunut, se jatkoikin ohitseni, "hahaa, pääsee täältäkin naapuriin!!". Tässä vaiheessa laitoin kyllä kaverin takaisin autoon.
Tänään kaivoin hyllystä juoksunarun, jonka aijon asentaa mökin pihaan, sillä en aijo koko aikaa vahtia vanhusta. Muut pysyvät kyllä pihassa, jos vanha vuohi on myös.
Tästä vanhuksesta on tullut kuriton vanhus. Tulee monta vanhainkoti vitsiä heti mieleeni, jotka sopivat tähänkin vanhukseen. Ensimmäinen vanha pappani oli hyvin erillainen. Se ei ollut tuollainen livistäjä, vaan oli kuin ennenkin, se ei vain kuullut mitään. Se ei tahallaan tehnyt konnuuksia, vaan oli ihan leppoisa vanhus.
Vanhoihin koiriin (kuin myös muihinkin vanhuksiin) tulee suhtautua lempeästi. On muistettava, että jokainen hengenveto voi olla viimeinen, kun ikää on reilusti. Vanha koira tarvitsee erityistä huomiota. On huolehdittava, että sillä on vettä ja sopivat pedit. Ruoka on tärkeää. Ulkoilut tulee tehdä vanhan koiran ehdoin. Jaksaako se vai ei? Kesä helteillä on otettava mukaan vettä ja mielellään vaikka viilentävä pyyhe. Pausseja pitää pitää, ja mikä parasta, jos vanhus voisi olla vapaana. Se saisi kävellä omaan vauhtiinsa. Eläinlääkärissä olen käyttänyt kaikki vanhat koirani pappa tarkastuksella aina. Toisella todettiin maksavika ja toisella nivelrikko pappa tarkastuksissa. Näitä voi sitten hoidella ja helpottaa koiran oloa, hyvissä ajoin.
Vanhat koirat saavat ainakin minut heltymään, samoin kuin pennut. Näitä kumpaakin tietysti yhdistää se sama asia, että kummallakin on erikoistarpeita.
Pitäkää hyvää huolta vanhuksistanne. Ne ovat ansainneet erikoiskohtelua. Juustopala silloin tällöin, ja sängyssä nukkuminen on varmasti papoista mukavaa. Ekstra rapsuttelut ja hierominen virkistää varmasti! Suhtaudu vanhan koiran aistien heikentymiseen ymmärtäväisesti. Se on kuitenkin kulkenut monet vuodet kanssasi, ja mielestäni ansainnut hyvät eläkepäivät. Anna siis vanhuksellesi mukavat eläkepäivät. Ei veteraani ikäistä koiraa tarvitse enään raahata näyttelyissä tai harrasteissa. Vanhat koirat nauttivat toden näköisesti paljon enemmän pihalla pötköttelystä ja rapsutteluista!!
Syksyllä, vietämme oman papan 12- vuotis syntymäpäiviä. Toivon, että saan nautia tämän kurittoman vanhuksen seurasta vielä senkin jälkeen monta vuotta!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti