Järjestimme siis pienen ylläri reissun pienelle porukalle, ja kentällä, perjantai aamulla, heille selvisi, että olemme lähdössä Pariisiin! Muut porukasta olivatkin käynyt joskus aijemmin Pariisissa, me emme.
Lähdimme siis matkaan pe aamulla aikaisin, Helsinki- Vantaalta. Pariisissa olimme hyvissä ajoin, olihan siellä vielä yksi tunti vähemmän kello. Matkatavarat, ja seikkailu alkoi. Periaatteesta, emme ottaneet taxia, vaan lähdimme sompaamaan metroon. Hieman alkoi jo hikoiluttamaan, ennen kuin löytyi. Löysimme sinne kyllä ihan suorilta, mutta jossain välissä kiireisimmille tuli jo hätä, olimmeko oikeassa paikassa.
Kaikki sujui oikeastaan oikeinkin mukavasti. Hotellikin löytyi, ja se oli hyvin mukavan tuntuinen pikku hotelli. Sellaisiahan ne on siellä, pieniä!
Hissi rikki... =/ 5 kerros, eli siis katto huoneisto, joten kävelyä riitti. Huoneetkin olivat oikein mukavat ja lähdimme tepastelemaan kaupungille.
Keli oli mitä hienoin, ja erittäin lämmintä! Aluksi tepastelimme sinne pakoliseen, Eiffel tornille. Mieletön. Se ken sen on nähnyt, tajuaa, mistä puhun. Muille tiedoksi, että kannattaa käydä, ainakin juurella! Visitointeja, taxi matkoja, bussi ajelua, nähtävää, syötävää, hauskaa jne., kyllä riitti. pitkä viikonloppu meni huminalla, eikä yhtään jäänyt "luppo"-aikaa. Kaikki aika käytettiin hyväksi. Hieno kaupunki kyllä! Asiakaspalvelua on ihan turha odottaa. Tällä kertaa voi oikeasti sanoa, että matkailu avartaa, ainakin uusien kokemusten perusteella. Koskaan en ole hypännyt taksista kesken matkan, maksamatta, mutta nyt sen teimme. Lähdimme taxilla kohti hotellia. Näytimme kuskille hotellin esitettä (koska hehän EI puhu muuta kuin fransuaa...). Asia oli kunnossa. Hieman jäi kaivamaan, kun kuski sanoi, että esitteessä oli väärä osoite...? Hä? No joo, olimmehan mekin päässeet sinne, osoitteen perusteella. Matkaan lähdettiin. Ja poks, kuski oli "perillä". Mutta eipäs se ollutkaan meidän hotelli...! Kuski katsoi uudestaan hotellin esitettä. Pyöritteli päätään ja ihmetteli, ranskaksi tietysti... Otin jopa kartan esiin, ja näytin sitä kuskille. Kuski lähti ajamaan. Ja vaikka me sanoimme hänelle, että hänellä on väärä suunta, kuski jatkoi edelleen.... Ja mittari raksutti! Kuski pyöri ja hyöri. Ajeli pitkin poikin, mutta ei ottanut minun neuvoa vastaan, menemme väärään suuntaan. Yksi matkustajista jo hermostui. Tekstiä alkoi tulla siihen malliin, että kuski jo hieman alkoi itsekkin epäillä, oliko oikeassa suunnassa. Eihän hän ollut, ja meillä meni hermo. selitykset sikseen, AUTO SEIS! Kuski ei tehnyt paljoa vastarintaa, kun oli ajeluttanut meitä ensin vajaan 20 euron edestä pitkin kylää, koittanut tarjota meille kahta eri hotellia (väärää siis), eikä ottanut edes vastaan meidän,ei niin paikallisten, neuvoja... Akat ulos autosta, ilman maksua, toisella puolella kaupunkia... Kyllä tavan seppä. Jos näytimme karttaa,missä katu oli jossa hotellimme sijaitsi, niin mitä hemmettiä, ukko lähti väärään suuntaan, ja mittari raksutti! Voi, voi! Noh, koitimme paikallistaa itsemme, ja etsiä uusi taksi. Taxi löytyi, hän katsoi karttaamme (hänellekkin osoite vieras), laittoi navigaattorin päälle, ja ajoi suorilta hotellillemme. Kiitos! Taxi kuskit eivät olleet ainoita, jotka olivat töykeitä ja epäystävällisiä. Mitenhän he oppisivat? Hotellin respassa ollut yöntimo,ei puhunut sanaakaan, kenellekkään, ei hymyillyt tai muuta. On kummaa, miksi ei voi vastata, jos jotain kysytään? Noh, mutta muuten siis tosiaan, jos emme ota huomioon noita epäystävällisiä ihmisiä ja ilmansaasteita, niin paikka oli oikein mukava. Kokemuksien arvoinen, niin ja ehdottomasti käymisen arvoinen!
Lisämausteen matkaan tuo korkeanpaikan kammoinen, minä! Vanhemmiten minulle on tullut tälläinen. Jalat vippaa, ja lakkaa toimimasta. Ja mitäpäs muuta tuolla oli kuin ahdasta ja korkeita paikkoja! Jo hotellin portaikko. Keskeltä näki koko matkan alas, yök, jalat vippaa. Ahdas, kahden hengen (nyt en huijaa, hissiin mahtui änkemällä 2 henkeä ja hissi oli varmaan n. 1/2 neliötä, eli ei lihaville) hissi, hyvin epämiellyttävää. Portaikko ylimpään kerrokseen oli erittäin ikävä. Avoin ikkuna portaiden ala tasolla, ja portaikko hyvin kapea, hui, jalat vippaa. Eiffel torni, jalat vippaa. Riemureikä, notredame, montmarte jne, jalat vippaa, ja jossain vaiheessa lakkasivat toimimasta kokonaan! Onneksi matka kuitenkin kesti vain tuon reilun viikonlopun. Jalat olisi varmaan ollut jo irti, mikäli olisi pitänyt vapista vielä päiväkin. Jo pelkkä korkean rakennuksen katsominen alhaalta sai jalat vipattamaan lopulta. Ja ne, joilla on torikammo, kerrottakoon, että näitähän tuolla riitti ahtauden lisäski.
Niin, ja ne jotka diggailevat elukoista, ei kannata käydä paikallisissa eläinkaupoissa. Meillähän ei tälläinen peli vetelisi. Koiran pentuja, ja seuraavassa kopissa kanoja. Marsuja pienen pienessä häkissä niin paljon ettei pohjaa näkynyt. Kanarialintuja n. 10cm x 15cm häkeissä,ei siis lentoa... Koiran pennut lasi kaapissa, ja hikihän siellä oli. Kassalla äitee maksoi luottokortillaan juuri ostamaansa pentua... Yhdellä kadulla oli varmaan kymmenkunta kauppaa vierivierssä, ja jos jokaisessa oli n. kymmenkunta pentua, niin valinnan varaa kyllä riittää.
Niin, ja pakkohan niillä on paperit olla, vaikkakin siis olivat oikeasti rotukoiria, mutta kun hintaa alkoi kerääntyä 2300e verran, niin joo... Mitähän tuohon sanoisi. Heräteostos? Ko?
Eli siis, jos emme ota huomioon, epäkohteliaita ihmisiä, ilmansaastetta (jonka vuoksi ilma sumeaa), ahtautta ja korkeita paikkoja ja eläinkaupassa myynnissä olleita koiranpentuja, pääsemme lopputulokseen, kannattaa käydä.
Ruoka ja näkymät olivat kuitenkin hyvin suuria plussia. Ja onhan se silti Pariisi. Lontoota kuitenkin kannatan enemmän, mutta käy tuokin. Miljoonakaupunkeja ovat kummatkin =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti